EU-maat sitoutuivat energiatehokkuuden parantamiseen

EU:n jäsenvaltiot ovat vahvistaneet aiemman epävirallisen sovun energiankäytön tehostamisesta.

Ratkaisussa EU:n jäsenmaille asetetaan yhteinen, ei-sitova vähintään 32,5 prosentin energian käytön tehostamistavoite vuonna 2030 verrattuna perusskenaarion kehitykseen. Maille asetetaan 0,8 prosentin vuosittainen energiankäytön tehostamisvelvoite kaudella 2021–2030.

Energian käytön tehostaminen on uusiutuvien energialähteiden ohella toinen merkittävä keino energian tuotannon aiheuttamien ilmasto-ongelmien vähentämisessä.

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen, kesk., mukaan Suomessa valtiovallan yhdessä elinkeinoelämän ja kuntien kanssa solmimat vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat tuottaneet suurimman osan direktiivin edellyttämistä energiansäästöistä vuonna 2020 päättyvällä kaudella.

– Jatkossakin sopimusten tehokas toimeenpano yrityksissä ja kunnissa on keskeisessä roolissa direktiivin velvoitteiden saavuttamisen kannalta, ministeri Tiilikainen korostaa.

Monimutkainen päätösjärjestelmä

Päätösten myötä EU:n jäsenvaltiot vahvistavat neuvoston, Euroopan parlamentin ja komission epävirallisen sovun kolmesta EU:n puhtaan energian pakettiin kuuluvasta lainsäädäntöesityksestä. Neuvottelutulokset vaativat vielä Euroopan parlamentin täysistunnon ja neuvoston vahvistuksen.

Pakettiin kuuluvat energiatehokkuusdirektiivin muutos, hallintomalliasetus sekä muutos uusiutuvan energian direktiiviin.

EU:n hallintomalliasetuksella luodaan uutta menettelyä energia- ja ilmastopolitiikkaan jäsenvaltioiden ja komission välille. Komissio muun muassa seuraisi jäsenvaltioiden itse määrittelemien uusiutuvan energian tavoitteiden edistymistä.

Alkavalla Itävallan EU-puheenjohtajakaudella puhtaan energian paketissa keskitytään sähkön sisämarkkinoiden kehittämiseen. Suomen hallitus tukee vahvasti avoimiin markkinoihin ja hinnanmuodostukseen perustuvia ehdotuksia.