Kuva: Hämeenkyrön kunta
Mahnalan koulun vanha päärakennus (vasemmalla) on rakennettu 1903. Uuden koulurakennuksen (taustalla) ja pihan elinkaaritaloudellinen tarkasteluaika on 50 vuotta ja primäärisesti kantavien rakenteiden (perustukset ja kantava runko) osalta 100 vuotta

Hämeenkyrö rakensi ympäristöopetukseen erikoistuneen koulun, joka on rahoitettu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella. Katolla on sata neliötä aurinkopaneeleja. Koulun ikkunat, maalaukset, sähköt ja rakentamisen ovat hoitaneet paikalliset yritykset ja talo lämpiää pelleteillä.

Lokakuun 22. päivä virallisesti avattava Mahnalan koulun uusi rakennus Hämeenkyrössä on niin vihreä hankinta, kuin hankinta voi olla vihreä.

Se ei ole sattumaa. Hämeenkyrö on tehnyt pitkään töitä sen eteen, että vastuullisuus ja ympäristön huomioiminen näkyisivät kaikessa toiminnassa.

Ympäristö strategiassa

Viime vuoden keväällä Hämeenkyrö liittyi HINKU-kuntien verkostoon, jonka jäsenet aikovat vähentää sähkön käytöstä, fossiilisista polttoaineista, liikenteestä, maataloudesta ja jätteistä syntyviä päästöjä vuoden 2007 tasosta 80 prosenttiyksikköä vuoteen 2030 mennessä.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Jo tätä ennen, vuosina 2011-15, kunnan omien toimien johdosta kiinteistöihin liittyvät päästöt olivat jo lähteneet vähentymään lähes HINKU-kuntien tasossa, kertoo kunnanjohtaja Antero Alenius.

– Ajattelimme, että jos todella sitoudumme ja pyrimme tuomaan tätä kaikkeen toimintaamme mukaan, voimme jopa tehostaa päästökehityksen viemistä alaspäin, ja saamaan nimenomaan energiankulutussäästöjä. Lisäksi saamme muita taloudelliseen toimintaan liittyviä säästöjä, jotka parantaa käyttötaloutta.

Ympäristön huomioiminen kaikessa kunnan toiminnassa on kirjattu keväällä hyväksyttyyn Menestyvä Hämeenkyrö 2030 -kuntastrategiaan.

– Olemme hakemassa konkreettisia käytännön toteutustapoja ensi vuoden talousarvioon kaikilta toimialoilta, Alenius kertoo.

Strategian mukaan kunta rohkaisee myös yrityksiä ympäristön huomioimiseen.

Tämä onkin olennainen tulokulma HINKU-kunnalle. HINKU-tavoite nimittäin koskee myös paikallisia yrityksiä ja asukkaita, joten vaikka kunta tekisi nämä kaikki toimet, ei silti oltaisi maalissa, muistuttaa KL-Kuntahankintojen cleantech-asiantuntija Pasi Tainio, joka on aiemmin työskennellyt Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) juuri HINKU-kuntien parissa.

Kunnan toimet voivat kuitenkin toimia mainiona esimerkkinä muille.

– Mikäli myös yksityiset tahot tekisivät samat toimet, olisi Hinku-tavoite saavutettu lähes täysin fiksuilla ja vastuullisilla hankinnoilla, Tainio sanoo.

Järkevät vs pakolliset investoinnit

Suomalaisen Työn Liitto julkaisi syyskuussa tutkimuksen, jonka mukaan ympäristöseikkojen painoarvo julkisissa hankinnoissa tuppaa jäämään taka-alalle, kun mm. hintanäkökulma painaa olennaisesti enemmän.

Olennaista olisi lisätä tietoa, sanoo Pasi Tainio.

– Nykyisin kunnissa ja muuallakin liian usein järkevät ja taloudellisesti kannattavat investoinnit jäävät pakollisten alle, hän sanoo.

Esimerkiksi 30 prosentin vuosituoton tuova maalämpöinvestointi jossain kohteessa saattaa jäädä tekemättä, kun homekoulu on pakko korvata toisaalla, Tainio kuvailee.

– Tällöin pitäisi uskaltaa tehdä järki-investointi vaikka leasing-rahoituksella. Pahaltahan se tuntuu, että rahoittaja ottaa osan säästöistä, mutta pienikin säästö on parempi kuin ei säästöä ollenkaan.

Vastuullisuus ei välttämättä tuo lisäkuluja, päinvastoin, Tainio muistuttaa.

– Eikä se myöskään ole paikallisuutta vastaan. Esimerkiksi meidän puitesopimuksen aurinkovoimalat asennetaan pääosin paikallisten yrittäjien toimesta.

Toisaalta myös resurssejakin kaivataan lisää, hän sanoo.

– Yhteishankinnat vähentävät työtä, jolloin aikaa jää tärkeämmille asioille. Kaikkea osaamistakaan ei voi olla itsellä. Esimerkiksi olemme kilpailuttaneet valmiiksi aurinkovoimalat, jolloin niiden hankinta ei vaadi kunnalta juuri ollenkaan perehtymistä asiaan, Tainio viittaa KL-Kuntahankintojen puitesopimuksiin.

– Tiedon, ajan ja resurssien puutteen vuoksi aika usein tehdään kuten aina ennenkin, vaikka maailma ympärillä on muuttunut. Kyllähän sitä itsekin mielellään kopioi vanhoista ja valmiista materiaaleista ennemmin kuin alkaa tehdä tyhjästä.

Pelleteillä lämpiävän ja paikallisten yritysten voimin rakennetun koulun avajaisia juhlitaan Hämeenkyrössä 22.10. (Kuva: Hämeenkyrön kunta)

Ympäristötavoitteet kaikkeen toimintaan

Hämeenkyrö on tällä vuosikymmenellä saneerannut kiinteistökantaansa kovalla kädellä, Antero Alenius kertoo.

– On luovuttu vanhoista öljylämmitteisistä kiinteistöistä ja epätaloudellisista kiinteistöistä. On jouduttu rakentamaan korjausvelkaisten rakennusten tilalle huomattavasti uudisrakennuskohteita, kuten tämä koulu.

Investointeihin on haettu järkevyyttä muutenkin kuin ympäristöä ajatellen.

– On etsitty taloudellisempia tapoja toimia, Alenius tiivistää.

– Hämeenkyrö on tunnettu kansallismaisemastaan ja F. E. Sillanpään maisemasta, mutta haluamme nimenomaan päivittää toimintaa nykyaikaan ja tulevaisuuteen; viedä kestävää kehitystä siihen suuntaan että ympäristöpolitiikkaan liittyviä tavoitteita tuodaan yhä vahvemmin Hämeenkyrön kaikkeen toimintaan.

Kesällä tämä ajattelu konkretisoitui mm. kunnantalon pihassa, johon ilmestyi sähköautojen latauspiste.

– Sasky-koulutuskuntayhtymä on hankkinut nyt alkusyksystä sähköauton ja antaa nuorille ajantasaista koulutusta sähköisestä liikenteen tarpeisiin, Alenius kertoo.

Allaan kunnanjohtajallakin on – täyssähköauto.

MITEN KUNTA VOI VÄHENTÄÄ PÄÄSTÖJÄ – PASI TAINIO VASTAA

Hinku-päästölaskennan viisi sektoria:

  1. Sähkö – kunta voi siirtyä käyttämään meidän sähkösopimusta ja ottaa sen vihreänä. Hinta on nyt reilusti alle pörssihinnan, joten riippuen sopimuksen nykytilasta, voi syntyä selkeää rahallista säästöäkin. Sähköä voi myös tuottaa itse hankkimalla aurinkovoimaloita.
  2. Fossiiliset polttoaineet – kunnalla harvemmin on mitään teollisia prosesseja, kuten teräksen tuotantoa, joten kyseessä on pääosin kaukolämmitys ja rakennusten erillislämmitys sekä työkoneiden polttoaineet. Kaukolämpö voidaan tuottaa kannattavasti uusiutuvilla, eikä fossiilisiin kannata enää investoida. Rakennusten erillislämmityksessä pelletit ja maalämpö voittavat öljyn 6-0 sekä hinnassa, että päästöissä, eikä uudiskohteisiin öljykattiloita ole tullut enää vuosiin. Vanhojen öljykattiloiden korvaaminen esimerkiksi maalämmöllä on omistajalle monin verroin tuottoisampaa kuin rahan sijoittaminen pörssiin. Samalla myös kiinteistön arvo nousee. Työkoneissa vaihtoehdot ovat vielä harvassa, mutta biokaasu ja sähkö valtaavat alaa. Kivihiili kielletään mahdollisesti 2029 ja epäilen että sama tapahtuu ennen pitkää myös öljylle rakennusten erillislämmityksessä. Lämmitysöljyn verotus kasvaa lähes poikkeuksetta vuosi vuodelta, joten voi olla ettei varsinaista kieltoa edes tarvita. Öljykattiloita ei kannata enää edes huoltaa, vaan seuraavan huollon sijaan investointi uuteen ratkaisuun. Tekninen käyttöikä ei öljylämmityksessä tule koskaan vastaan, sillä järjestelmä koostuu osista (kattila, poltin, säiliö, putkisto, jne), joista aina jollain on käyttöikää jäljellä. Eli käyttöiän päättymistä ei kannata jäädä odottamaan.
  3. Liikenne – Sähkö- ja kaasuautojen määrät kasvavat yli 50 % vuodessa. Päästöjen suhteen ne ovat ylivertaiset vaihtoehdot. Vuonna 2025 sähköauton pitäisi olla vastaavaa bensiiniautoa edullisempi hankintahinnaltaan. Kuka enää tällöin ostaa bensiiniauton? Päästöhuijaukset ja vanhojen dieselautojen kiellot vaikuttavat uusienkin dieseleiden hankkimiseen. Tuoreimpana esimerkkinä Tanska on kieltämässä uusien bensiini- ja dieselautojen hankinnan vuonna 2030. Samankaltaisia kieltoja on jo aiemmin kaavailtu ainakin Saksassa, Ranskassa, Englannissa, Belgiassa, Hollannissa ja Norjassa. Sähkö ja kaasu voidaan myös tuottaa paikallisesti kunnassa. Oma arvaukseni on, että kaikista käyttövoimista kaasuautot säilyttävät arvonsa parhaiten. Kaasuautoissa on myös bensatankki, joten niillä pääsee vaikka alueella ei kaasuasemaa olisikaan. Hyvin harvassa tapauksessa enää tänäkään päivänä taloudellista järkeä ostaa bensiini- tai dieselauto. Lähes kaikki kunnan ajoneuvot menevät ainakin kertaalleen vaihtoon ennen vuotta 2030.
  4. Maatalous – Ei suoraan kunnan käsissä. Hankkimalla kaasuautoja, voi kunta kannustaa maatalousyrittäjiä biokaasun tuotantoon. Kaasutraktoreitakin on jo markkinoilla.
  5. Jäte – Yleensä alueellisia ratkaisuja. Kiertotalousajattelu muuttaa jätteen raaka-aineeksi. Valtava potentiaali uusille (paikallisille) yrityksille jotka tekevät jätemateriaaleista uusia tuotteita.

Lue myös:

IPCC:n raportti: Päästöihin reagoitava heti ja voimakkaasti

Moni kunta vielä lähtökuopissa ilmastotavoitteiden edistämisessä

Ii juhlii ilmastotyön Euroopan mestaruutta – ”Kova työ jatkuu”

Kuntalehden 11/2017 pääkirjoitus: Ilmastotyön avaimet kunnilla

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*