Kuva: Liisa Takala
Lahden kaupungissa rakennustarkastajana juuri aloittanut Juhani Pirinen muistuttaa, että valtaosa kosteusvaurioituneista rakennuksista on korjattavissa. - Pääosa omakotitaloistakin kannattaa korjata – paitsi jos tontti on niin arvokas, että tontista saa enemmän kuin talosta korjattuna.

Kuntien rakennusten kunnossa ei ole hurraamista, mutta Helsingin keskustan vanhoissa arvotaloissakin voi olla isoja ongelmia, sanoo tekniikan tohtori Juhani Pirinen.

Tekniikan tohtori Pirinen on yksi maan kovimmista kosteus- ja homeongelmien asiantuntijoista ja tuli tunnetuksi urallaan Hengitysliitossa sekä ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoot -ohjelman vetäjänä. Hän aloitti juuri rakennustarkastajana kotikaupungissaan Lahdessa.

Kuntapäättäjille Piriseltä ei juuri kehuja heru.

– Kunnan poliittiset päättäjät pitäisi panna matematiikan tunnille. Ne eivät ymmärrä rakennuksista, eikä kukaan osaa tai halua ajatella 30 vuoden päähän, hän väittää.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Pirinen vakuuttaa, että useimmat virkamiehet kyllä nykyään tietävät, mitä pitäisi tehdä, mutta ei heitä kuunnella.

Homeongelmat johtuvat hänen mukaansa pääasiassa siitä, että kunnissakin korjataan kaikki 20 vuotta liian myöhään.

– Tästä maasta puuttuu kokonaan rakennusten ylläpitokulttuuri.

Kuntien rakennushankkeissa elinkaarimallin suosio on kasvanut. Siinä ei tarvita suuria alkuinvestointeja, koska rakentajalle maksetaan palvelumaksua niin rakentamisesta kuin rakennuksen huollostakin yleensä 20–25 vuoden sopimuskauden ajan.

– Ei se mikään rakennuksen elinkaari ole, vaan myyvä nimi. Rakennusala kyllä osaa, Pirinen tuhahtaa.

Hän muistuttaa, että sellaiset rakennusmateriaalit, jotka suojaavat rakennusta kosteudelta ja vaurioitumiselta, kestävät yleensä 30–35 vuotta. Vesieristeet, salaojat, vesikatto, ikkunapellitykset ja listoitukset pitää sen jälkeen uusia.

– Nyt kun tehdään 25 vuoden sopimus, sen päätyttyä saadaan käytetty talo, jonka monet suojaavat rakennusosat ovat käyttöikänsä lopulla ja jonka tekninen arvo on pudonnut puoleen. Vanha talo siirtyy kunnan vastuulle.

Lue Juhani Pirisen laaja haastattelu tuoreesta Kuntalehdestä 9/2019.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Hei

    Juhani Pirisellä on yllättävän huonot tiedot elinkaamallista. Elinkaarimallissa talon kunnosta pidetään huolta ja sopimuksessa on tarkkaan määritelty, missä kunnossa talon pitää olla, kun se luovutetaan kunnalle. Elinkaarihankkeissa talon PTS-korjaukset on määritelty jo sopimusvaiheessa ennen kuin taloa aletaan rakentaa, toisin kuin perinteisellä mallilla tehdyissä hankkeissa. Toivoisin, että tätä Pirisen artikkelia kommentoisi elinkaariasiantuntijat lehdessänne, koska muuten monelle lukijalle jää täysin väärä käsitys hyvästä mallista.

  2. Olen kuntapäättäjä osaamisaluetta lähinnä sosiaali -ja terveysasiat, yritystalous ja markkinointi . En tosiaankaan ole rakennusalan ammattilainen niitä löytyy kyllä päättäjistä ja kunnan virkamiehistä.
    Sen olen kyllä ymmärtänyt jo pitkään ettei mikään kiinteistö pysy kunnossa ilman huolto/korjaustoimenpiteitä.
    Kun se kuuluisa ” kakka ” on jo housuissa on turha sanoa :mitä olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten. Siihen pystyy moni …!
    Ps. Jälkiviisaus on parasta viisautta …….. vai ONKO??

  3. Paras keksintö oli pääkaupunkiseudulla, työterveys teki kaikille homeesta kärsiville uniapnea diagnoosin ja lähdettiin sitten sitä korjaamaan. Myös nenäsuihketta jaettiin. Eli laitettiin huomio muualle.

    Kuinkahan moni on menettänyt lopullisesti työkykynsä ja elämänsä, näiden ratkaisujen toimesta. On vain pitkitetty altistumista. Ja He ovat sitten masennuksen takia sairaseläkkeellä.

  4. Paitsi ne jotka saivat vain korvien välissä -diagnoosin. Työkyky meni, ei tullut sairaseläkettä kun ei ollut mitään sairautta, eläke jäi aivan mitättömäksi, raha ei riitä vaikka kuinka pihistäisi. Toivon sydämestäni että enää ei ihmisiä kohdeltaisi samalla tavoin kuin parikymmentä vuotta sitten!

  5. Elinkaari malli ei todellakaan ole aukoton. Näin Kuopiolaisen uuden ala-asteen saavan rakennusvaiheessa vettä rakenteisiin, ihmettelin jo silloin että laittavatko todella märkänä kiinni, kyllä laittoivat.
    Maailmantalouden nykyisessä tilanteessa, jossa edes valtioiden ja suurten monikansallisten rahoituslaitosten vakavaraisuuteen ei pitkällä aikavälillä luoteta, tuntuu vähintäänkin kummalliselta, että luottamus rakennusliikkeisiin ja niiden vakavaraisuuteen ja sen pysyvyyteen jopa 25 vuoden ajan on julkisella sektorilla näin vahvaa.
    Ja se Savolainen ala-asteen sisäseinä, korjattiin, vaihtamalla uuteen. Kaksi vuotta sen jälkeen kun koulu oli jo käytössä. Ja Elinkaari sopimuksesta kun oli kyse, sinne vaihdettiin vain yksi uusi vaneriseinä, kun huomattiin että oppilaat alkoivat reagoida.

    Kasvaako siellä jo nyt terveytensä pilanneita lapsia, jotka ovat aikuisena kipeämpiä kuin koskaan. Ja paljonko tämä maksaa kalakukkomaan veronmaksajille?

  6. Kuntaliitto voisi tutkia omista tuetokannoistaan, millaiset talot kestävät 100 vuotta. Niiden elinkaari on kunnossa. 70-luvun jälkeen on rakennusala toiminut rakentajan hyväksi, enemmän kuin asukkaiden tai kansantalouden.

    Juhani on oikealla asialla. Tosin eristeiden homeet ja betonin kemikaalit eivät huoltamalla poistu. Luonnonmateriaaleihin pitää palata.

  7. Asiapitoinen artikkeli. En ota kantaa rakentamiseen vaan rakentamisen virheiden seuraamuksiin. Enkä puhu vain materiaali kustannuksista.
    Toivottavasti sisäilman tuottamat oireet aletaan ottamaan vakavasti; oireita ovat äänen käheys, nuhaoireet, kuiva yskä, silmien, ihon ja limakalvojen kuivumisoireet sekä lisäksi yleisoireet, jotka ovat flunssan oireiden kaltaisia. Kaikkea ei voi koko ajan laittaa koneellisen ilmanvaihdon syyksi.

    Homeelle altistuessa voivat Homesienet, tuottaa sisäilmaan myrkyllisiä yhdisteitä eli toksiineja. ( Selkosuomeksi hermomyrkkyä).

    Nämä aiheuttavat hyvin voimakasta väsymystä, lihasärkyjä, neurologisia oireita, nenäverenvuotoja ja vakavimmillaan voivat muuttua autoimmuunisairauksiksi. Kuten Epilepsia, sydämen rytmihäiriöt ja erityyppiset tajuttomuudet. Astma tyyppiset ongelmat Tuottavat aina jälkikäteen verenkiertosairaudet. Myös Syövät kuuluvat homeen listaan. Myrkky on Myrkky. Onko meille kukaan koskaan selittänyt, miksi joka kolmas suomalaisista syö esim verenpainelääkkeitä?
    Onko kukaan uskaltanut kertoa että homeen aiheuttama väsymys, aivosumu voikin tehdä vuosien altistumisen jälkeen pahaa jälkeä ja laukaista lopulta dementian.
    Tämän artikkelin päähenkilö uskaltaa puhua omasta näkemyksestään, tosiasioista eikä varmasti pääse helpolla työelämässä.

    Nytkin oireilevat ihmiset lakaistaan järjestelmän alle. Vaiennetaan tekemällä henkilö heikkomieliseksi, ehkä höppänäksi. Yllä mainittu Työterveys harrastaa sitä ylivoimaisesti eniten. Istuu kuitenkin työnantajan pallilla.

    Itse kutsun sitä sortamiseksi ja henkilön ihmisarvoa loukkaavaksi teoksi.

    Eikö Suomeen saataisi aikaan laki-aloite, että yksilö voi poistua työpaikalta/ koulusta ulos, jos sisäilma tekee yksilön olemisen sietämättömäksi. Siihen ei tarvittaisi puolen työyhteisön suostumista.Ja jos työn pystyy tekemään vaikka siellä ulkona, niin työntekijällä on oikeus siihen, menettämättä työpaikkaa. Vielä tässä vaiheessa työnantajalle ei velvoiteta koko rakennus uusiksi pykälää, vaan oireileva voi poistua, kunhan työtulos säilyy?

    Tällä inhimillisyys pykälällä säästettäisiin useita satoja miljoonia vuoteen. Luonnollisesti tämä ei sovi paikallaan tehtäviin töihin, mutta aika moneen muuhun työhön kyllä!

    KAIKKi ketkä ovat kerran sairastuneet tietävät mitä on menettää Kaikki.
    Jos he voivat jatkaa työntekoa, vaikka firman terassilla. He taatusti tekevät sen. Suomen sääolosuhteet ovat pientä sen sairauden jälkeen. On loukkaavaa edes luulla, että tällä verukkeella laistetaan työntekoa.

  8. En yleensä näitä lue, mutta nyt osui vahingossa silmiin. Vesikon kommentti osoittaa minun mielestäni sen, että hän ei ymmärrä mitä ajan merkitys on rakenteiden sisällä oleville kerroksisille rakenteille. Sitä on vaikea ymmärtää, jos ei tutki rakennuksia ammatikseen. 1970- luvulla rakennettujen kunnantalojen ja koulujen kohtalon voisi kuvitella avaavan tätä asiaa. Ne kestivät 35-40 vuotta. Ja 25 vuotiaina ne olivat vielä kohtuu kunnossa. Kaikella kunnioituksella, herätys! Teitä viedään.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*