Helenin biolämpölaitos auttaa valmistuessaan korvaamaan kivihiilen käyttöä Helsingin alueen energiatuotannossa. Havainnekuva: Virkkunen & Co Architects / Helen Oy

Hiilineutraaliuden ja muiden ilmastotavoitteiden asettamien suuntaviivojen myötä kuntien energiatuotanto on murroksessa.

Oulussa tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius 2030-luvun aikana. Oulun Energian energiatuotannosta vastaava liiketoimintajohtaja Pertti Vanhala kertoo, että tavoitteeseen pyritään ilmastoystävällisemmillä polttoainevalinnoilla, energian tuotannon ja jakelun energiatehokkuutta parantamalla sekä metsien kasvua edistämällä.

Ilmastoystävällisempiä polttoainevalintoja on luvassa jo tänä vuonna, kun yhtiön yli 40-vuotias Toppila 1 -voimalaitos suljetaan ja korvataan biovoimalaitoksella. Vanhalan mukaan uuden voimalan myötä energiatuotannon hiilidioksidipäästöt puolittuvat.

– Kun Toppila 1:ssä turpeen osuus on noin 60 prosenttia ja puun osuus noin 40 prosenttia, uudessa voimalaitoksessa puun osuus tulee olemaan 70 prosenttia, kierrätyspolttoaineen 15 prosenttia ja turpeen 15 prosenttia.

Kierrätyspolttoaineen osuuden lisääminen entisestään on mahdollista tulevaisuudessa. Oulun alueella ollaan investoimassa lajittelulaitokseen, jonka avulla rakennusjätteen ja kaupanteollisuusjätteen kierrätysaste pystytään kolminkertaistamaan.

Uusi biovoimalaitos edistää osaltaan myös energiatehokkuutta. Uuden voimalan savukaasuista pystytään ottamaan talteen hukkalämpö, jota voidaan hyödyntää edelleen kaukolämpönä.

Metsien kasvua puolestaan edesautetaan turpeen ja puubiomassan polttamisesta syntyvällä tuhkalannoitteella, jota yhtiö toimittaa eteenpäin metsälannoitteeksi.

Huoltovarmuus ja työpaikat säilyvät

Kuntaliiton energia-asiantuntija Vesa Peltola totesi viime viikolla Kuntalehden haastattelussa, että monissa kunnissa voimalaitokset rakentuvat turpeen käytölle. Peltola nosti esimerkiksi Oulun voimaloiden kattilatyypit, jotka vaativat turpeen käyttöä.

Jäljelle jäävässä Toppila 2 -voimalassa polttoaineen on nykytekniikalla oltava edelleen vähintään 50-prosenttisesti turvetta. Uudessa biovoimalaitoksessa järjestelmä kuitenkin toimii vaikka täysin puuhakkeella.

Uusi laitos on Oululta mittava investointi, joka kustantaa yhteensä noin 200 miljoonaa euroa. Se on kuitenkin tehokas irtiotto fossiilisista polttoaineista ja ilmastoa uhkaavista päästöistä.

Pertti Vanhalan mukaan Oulussa pyritään nyt turpeesta eroon niin nopeasti, kuin huoltovarmuuden säilymisen näkökulmasta on mahdollista.

– Kaikki tunnistavat muutoksen tarpeellisuuden, siinä ei ole mitään epäselvää. Hieman eriäviä mielipiteitä on ehkä aiheuttanut toteutuksen vauhti, mikä on ymmärrettävää esimerkiksi turveyrittäjien kohdalla.

Kun muutos tehdään hyvin ja huoltovarmuus huomioiden, se ei ole Vanhalan mukaan uhka paikallisille turveyrittäjille. Oulussa on tähän asti luotettu luotettu lähienergiaan. Myös uusi voimalaitos tulee hyödyntämään paikallisia raaka-aineita, joten energiayrittäjien panosta tullaan tarvitsemaan puuaineksen tuotannossa.

– Metsäenergiasta tulee pääpolttoaine ja turve varmistaa osaltaan huoltovarmuutta. Yrittäjille, jotka nyt tuottavat turvetta, puuenergiasta tulee uusi toimeentulon lähde.

Helsingissä vauhdilla eroon kivihiilestä

Turpeen käyttö on viime aikoina ollut erityisesti tapetilla julkisessa keskustelussa, mutta myös muut fossiiliset polttoaineet ovat kuntien leikkauslistalla. Hallitus on linjannut, että kivihiilen käyttö sähkön ja lämmön tuotannon polttoaineena kielletään toukokuussa 2029.

Lakimuutos iskee erityisesti pääkaupunkiseutuun, jossa kivihiili on ollut keskeinen polttoaine vuosikymmeniä. Vuonna 2018 kivihiilellä katettiin 53 prosenttia Helsingin kaupungin omistama energiayhtiö Helen Oy:n kaukolämmön tuotannosta. Nyt Helen on sitoutunut luopumaan kivihiilen käytöstä vuonna 2029 ja tavoittelee hiilineutraalia energiantuotantoa vuoteen 2035 mennessä.

Toimiin on ryhdytty vauhdilla. Helsingin Vuosaareen on rakenteilla uusi biolämpölaitos, jonka polttoaineena tullaan käyttämään suomalaisen metsätalouden sivutuotteena syntyvää metsähaketta. Lisäksi Helen on investoinut lämpöpumppulaitoksiin eri puolilla kaupunkia.

Helenin ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Rauno Tolonen kertoo, että Vuosaaren biolämpölaitoksen rakentaminen etenee aikataulussa. Rakentaminen aloitetaan syksyllä ja tavoitteena on, että laitoksen tuotanto käynnistetään lämmityskaudella 2022–2023. Uuden laitoksen käyttöönoton myötä Helen sulkee Hanasaaren voimalansa, jossa kivihiili on ollut pääasiallinen polttoaine.

Uuden biovoimalaitoksen osuus tulee Tolosen mukaan olemaan noin 15–20 prosenttia Helenin lämmitysenergian tuotannosta. Lämpöpumppujen osuus lämmöntuotannosta on tällä hetkellä noin 8 prosenttia, mutta kasvaa vuoteen 2025 mennessä 15 prosenttiin.

Hanasaaren kivihiilivoimalan alasajon jälkeen Helsingissä kivihiiltä käytetään edelleen Salmisaaren voimalassa. Helenin Tolonen kertoo, että Salmisaaren hiilen käyttö on tulevaisuudessa tavoitteena korvata muilla kuin polttoon perustuvilla ratkaisuilla.

– Salmisaaren korvaavia ratkaisuja mietitään kuumeisesti jo nyt. Mietinnässä ovat muun muassa alueelliset maalämpöratkaisut, sähkökattilat, geoterminen energia ja pienydinvoima. Pisimmällä selvityksissä on Kilpilahden hukkalämmön hyödyntäminen, josta tehdään päätös jo tämän vuoden puolella, mikäli se osoittautuu kannattavaksi.

Juttua korjattu maanantaina 2.3. klo 13.45: Jutussa ilmoitetut biovoimalaitoksen ja lämpöpumppujen prosenttiosuudet ovat niiden osuus lämmitysenergian tuotannosta, ei energiantuotannosta.

Avatar
Anni Lindgren
anni.lindgren@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Turve ei ole hyvä jatkossa…..mutta ajatelkaa nyt ihmeessä niitä yrittäjiä, jotka ovat hankkineet kalliit kalustot toimintaa varten. Mikä taloudellinen tappio. suomen ei pitäisi tehdä ihmisten elämästä hel+++++ä äkkiratkaisuillaan.

    Samaa kiusaa tehdään eläkeläisille, joilla on öljylämmitys. Kattilan vaihto maksaisi 10.000 – 20.000 euroa. eikä niiden teknikan opettelukaan enää niin auvoista ole.

    Ilmastotalkoot ihan hyvä, mutta järki käteen ihmisten elämän stressitilaan saattamisellakin pitää olla.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*