IPCC:n raportti: Päästöihin reagoitava heti ja voimakkaasti – Raportti on ”harvinaista herkkua tietomielessä”

IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (Intergovernmental Panel on Climate Change) tänään julkaiseman raportin mukaan maapallolla on joitakin kymmeniä vuosia aikaa päästä eroon kasvihuonepäästöistä niin, että ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen.

Tämä edellyttää päästöjen kääntämistä nopeaan, radikaaliin laskuun.

– Mikäli emme tee nopeita toimenpiteitä kaikilla toimialoilla, 1,5 asteen kriittinen raja ylitetään vuosisadan puoleen väliin mennessä, jolloin myös lämpenemisen aiheuttamat vaikutukset ovat vakavampia, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja ja Suomen IPCC-työryhmän puheenjohtaja Juhani Damski.

IPCC:n tavoitteena on analysoida tieteellisesti tuotettua tietoa ilmastonmuutoksesta kansallista ja kansainvälistä päätöksentekoa varten. Raportissa käsitellään päästöpolkuja ja keinoja, joilla lämpeneminen on mahdollista rajoittaa 1,5 asteeseen. Lisäksi arvioidaan ilmastotavoitteiden ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden yhtymäkohtia.

Ilmatieteen laitoksen mukaan raportti vastaa Pariisin ilmastokokouksessa IPCC:lle esitettyyn pyyntöön tarkastella 1,5 asteen tavoitteeseen liittyviä seikkoja.

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahden asteen ja pyrkiä 1,5 asteeseen 2100 mennessä esiteolliseen aikaan verrattuna.

Nykymenolla ilmasto lämpenee 0,2 astetta vuosikymmenessä.

– Jokainen kymmenys on merkittävä. Nyt mennään vuosiaikataululla eteenpäin, Ilmatieteenlaitoksen pääjohtaja Juhani Damski muistutti Yle Aamu tv:n lähetyksessä maanantaiaamuna.

Damski pitää raportti ”harvinaisena herkkuna tietomielessä”.

– Tämä on paras tietämys, mitä asiasta on, hän sanoi.

– Harvassa asiassa on näin paljon tietoa tulevaisuuteen kuin tässä on.

Sitran hiilineutraalin kiertotalouden erikoisasiantuntija Oras Tynkkynen muistuttaa, että maailman hiilipäästöt pitäisi karkeasti ottaen puolittaa ensi vuosikymmenen loppuun ja laskea nettona nollaan vuosisadan puoliväliin mennessä.

– Muutoksia tarvitaan mitassa, jota ihmiskunta ei ole käytännössä kokenut aiemmin, ja osaan toimista liittyy isoja haasteita – ei vähiten poliittisia, Tynkkynen arvioi raporttia Sitran verkkosivuilla.

– Kaikilla poluilla vähäpäästöisen energian osuuden pitää kasvaa rajusti. Vuotuiset investoinnit siihen ja energiatehokkuuteen on jotakuinkin viisinkertaistettava vuosisadan puoliväliin mennessä, Tynkkynen kirjoittaa.

Ministeri Tiilikainen: Ryhdyttävä vatuloinnista tositoimiin

Aamu-tv:ssä raporttia kommentoinut ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, kesk., sanoo, että ilmastotoimissa on edettävä aiempaa ajateltua nopeammin ja laajemmin.

– Ei ole enää vatulointiin aikaa, vaan sääntökirja käteen ja toimiin, Tiilikainen sanoi Ylellä.

Tiilikaisen mukaan tilanteen vakavuus on tuotava lähelle ihmistä.

– Ihmiskunnalta loppuu ruoka ja vesi, siinä on paha rakentaa hyvinvointia.

Ministeri myös muistutti, että tilanne ei ole toivoton.

– On mahdollista kääntää suuntaa, mutta se vaatii ennen näkemättömiä toimia maailmanlaajuisesti. Siitä on kyse.

Raportti jättää linjasi erilaisia polkuja päästövähennykseen pääsemiseksi. Se ei ota kantaa tilanteen vakavuuden syyllisiin, eikä tee uutta tutkimusta, vaan analysoi ja kokoaa yhteen olemassa olevaa tieteellistä tietoa. Se ei myöskään ehdota ilmastopoliittisia vaihtoehtoja.

Raportin mukaan ihmiskunta voi reagoida uhkaa poliittisilla päätöksillä ja tekniikan avulla.

Päästövähennykset eivät yksin riitä lämpötilan nousun taltuttamiseksi, vaan hiilidioksidia on pystyttävä poistamaan ilmakehästä muun muassa hiilinielujen sekä hiilidioksidin talteenoton keinoin. Hiilidioksidin poistamista ilmakehästä tarvitaan sitä enemmän, mitä hitaammin päästöjä vähennetään. Hiilidioksidin poistokeinoihin liittyy kuitenkin suuria epävarmuuksia ja riskejä.

Raportti antaa selkeän viestin siitä, että ilmastopolitiikan kunnianhimoa on nostettava, mikäli halutaan Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti pyrkiä kohti 1,5 asteen tavoitetta ja vähentää ilmaston lämpenemiseen liittyviä riskejä. Tähän mennessä Pariisin sopimuksen alla annetut kansalliset päästövähennyslupaukset eivät riitä rajoittamaan lämpötilan nousua 1,5 asteeseen.

Raportin tulokset ovat tärkeä tieteellinen näkökulma Katowicen ilmastoneuvotteluihin joulukuussa, käynnissä olevaan Talanoa-vuoropuheluun sekä Pariisin sopimukselle annettujen päästövähennyssitoumusten päivittämiseen vuoteen 2020 mennessä.

– Meillä on kiire. Mikään toimi ei ole liian pieni, etteikö sitä kannattaisi tehdä, Juhani Damski sanoi.