Järvenpää, Tuusula ja Kerava selvittävät liikuntapaikkarakentamista yhdessä
Kuva: Seppo Haavisto
Yhteistyössä liikuntapaikkoihin panostamisen odotettuihin hyötyihin kuuluu myös kestävämpi rakentaminen. Arkistokuva Keravan uimahallista, joka vuosia kestäneen remontin jälkeen aukeaa uimareille myöhemmin tänä vuonna.
Järvenpää, Kerava ja Tuusula kartoittavat yhdessä liikuntapaikkarakentamisen tarpeita kolmen kunnan alueella. Koska taajamat sijaitsevat lähekkäin, halutaan selvittää mahdolliset yhteissuunnittelun ja -toiminnan hyödyt.
– Vaikka meillä on kuntarajat, niin se ei saa estää järkevää työnjakoa. Seurat toimivat yli kuntarajojen joka tapauksessa halutessaan, Järvenpään kaupunginjohtaja Olli Naukkarinen sanoo tiedotteessa.
Yhteistyö merkitsee, että ulkopuoliselta taholta tilataan kartoitus kuntien alueella sijaitsevista liikuntapaikoista ja kartoitus investointisuunnitelmista. Tarkoitus on huomioida käyttäjäryhmien ja lajiolosuhteiden toiminnallinen tarkastelu sekä maankäytön ja kaavoituksen näkökulmat ja laskelma keskeisten investointien elinkaarikustannuksista. Selvitys on määrä tehdä kuluvan vuoden loppuun mennessä.
Selvityksen teettämisestä teki ehdotuksen kuntajohtajien aloitteesta koottu alueellinen työryhmä.
– Keravan näkökulmasta koko seutu hyötyy tämän tyyppisistä ylikunnallisista hankkeista. Yhdessä tekemällä teemme myös entistä kestävämmin, niin talouden kuin ympäristön kannalta, Keravan kaupunginjohtaja Kirsi Rontu sanoo.
Alueellinen työryhmän mukaan kunnat ovat viime vuosina tuottaneet paljon liikunta- ja virkistyspaikkojen kehittämiseen liittyviä selvityksiä, mutta maankäyttöön, kaavoitukseen ja alueelliseen yhteissuunnitteluun liittyvät kysymykset ovat jääneet vähemmälle. Nyt halutaan vastauksia mm. siihen, onko lajiolosuhteita, joita ei kannata rakentaa erikseen joka kunnan alueelle.
– Yhdessä tuumin voimme saada aikaiseksi houkuttelevampia ja alueemme kiinnostavuutta lisääviä liikuntapaikkoja, joiden toteuttamiseen yksikään kunnistamme ei välttämättä yksin yltäisi, pohtii Tuusulan pormestari Arto Lindberg.
Tärkeää on myös selvittää, olisiko yhteissuunittelulla mahdollista vapauttaa maa-alueita muuhun käyttöön ja suunnata näin vapautettuja resursseja liikuntapaikkojen laadun parantamiseen. Selvityksessä otetaan huomioon alueen väestönkasvu.
Selvityksen ulkopuolelle jätetään ns. lähiliikuntapaikat, joiden täytyy aina liikkumisen tai toiminnallisuuden vuoksi sijaita lähellä asukkaita. Tällaisia ovat mm. koulujen lähiliikuntapaikat, kuntoradat ja -polut sekä kuntoliikuntakentät, kuten luistinradat.
Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikuntapaikkarakentamisen investoinnit ovat vuosittain n. 1-2 miljoonaa euroa per kunta. Kaikissa kolmessa kunnassa on lähivuosille suunnitteilla mittavia liikuntapaikkojen rakennushankkeita.
