Myrsky-koira on työskennellyt homekoirana kuutisen vuotta ja käynyt nuuskimassa myös kuntien, valtion ja yritysten rakennuksia. (Kuva: Hannu Ikonen)

Kunnat joutuvat pulittamaan esimerkiksi koulun kunnon tutkimisesta useita kymppitonneja, joskus jopa 50 000–70 000 euroa. Kuntalehti kysyi neljältä yritykseltä ”hyvän selvityksen” hintoja keskivertokoululle.

– Kalliita ne ovat. Kymppitonnilla ei vielä paljon tehdä, sanoo Joensuun tilakeskusjohtaja Timo Korhonen.

Korhonen on kuitenkin ollut ulkopuoliseen asiantuntemukseen tyytyväinen. Esimerkiksi 20 000 euron laskua kuitatessaan hän on ajatellut, että se on lopulta pieni summa varmistamaan, mitä on järkevää tehdä ja mitä ei.

Vantaan tilakeskusjohtaja Pekka Wallenius sanoo, että kuntoarvioista saa kokonaiskuvan rakennusten tilanteesta. Ne ovat myös pohja hankesuunnittelulle.

– Tulevia toimenpiteitä ei tehdä pilkulleen kuten ulkopuoliset ehdottivat, vaan kuullaan kunnan asiantuntijoita, hän sanoo.

Vantaan kaupungin kiinteistöjä on tutkittu viime vuosina urakalla ja teetetty kuntoarvioita nipuissa. Tarkastelussa on ollut päiväkoti- ja kouluverkko.

Wallenius pohtii, että niin Vantaan kuin muiden kuntien kannattaisi huolehtia kiinteistöistään ennakoivilla toimenpiteillä ja pitää tiedot ajan tasalla. Se kävisi paljon halvemmaksi kuin tilata ulkopuolisten selvityksiä satunnaisesti.

Vantaalla pohditaan tarkkaan, milloin turvaudutaan ulkopuolisten arvioihin tai tutkimuksiin.

– Riskinä on, että ulkopuolisten esittämiin kunnossapitoehdotuksiin eivät kunnan resurssit riitä.

Joensuussakin on toisinaan pohdittu, menevätkö ulkopuolisten toimenpidesuositukset yläkanttiin.

Tutkimusten tekijäpuolen Jarkko Heinonen, Rambollin yksikönpäällikkö, kertoo, että tyypillinen kunnan toimeksianto on tilanne, jossa kiinteistön käyttäjät ovat alkaneet oireilla.

– Valitettavan harvoin pääsemme selvittämään tilannetta ennakoivasti. Rakennuksia käytetään niin kauan, kunnes käyttäjät alkavat reklamoida sisäilman laadusta.

FCG:n toimialajohtajalla Juhani Pirisellä on samanlaiset kokemukset. Hän huomauttaa, että rakennusten tutkiminen on vaikeaa. Esimerkiksi yhdessä koulussa voi olla neljän eri vuosikymmenen osia ja materiaaleja. Ilmanvaihtojärjestelmää on ehkä uusittu moneen kertaan eikä kenelläkään välttämättä ole tarkkaa tietoa siitä, mitä kaikkea edellisissä putkiremonteissa on tehty.

Lue koko artikkeli digilehdestä. 

TEKSTI: KIRSI RIIPINEN

 

Kuntalehti
kuntalehti@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Onko raja-arvot hatusta vedettyjä , vai perustuvatko ne tutkittuun tieteelliseentietoon? Jos koulussa muutamia ”ongelmatapauksia”, tutkitaanko kotiolot ja harrastuspaikat? Miksi sisäilmaongelmia Suomessa, ei Britaniassa, Ruotsissa, Virossa?? Onko kyse osittain ”hysteriasta”?

  2. Mikähän mahtaa olla tällaisen homekoiran elinikä, Myrsky oli vasta kuusivuotias.

  3. Tässä vastaus Markku J. Forssille pariin viimeiseen kysymykseen. Tutkittua tietoa, vähän pitkä striimi mutta Ensimmäisessä esityksessä vastauksia kysymyksiin täsmällisesti.
    T. Simo Laasonen

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*