Kuva: Ville Miettinen
Varsinais-Suomessa tehdään aktiivista työtä mm. Saaristomeren ravinnekuormituksen vähentämiseksi ja tekstiilijätteen jalostamiseksi.

Kiertotaloustyössä kunnan tärkein rooli on valjastaa investoinnit ja hankinnat kiertotalouden ajuriksi, sanoo Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskuksen Valonian toimialapäällikkö Riikka Leskinen.

– Yksittäinen hävikkiruoka-ateria tai lajitteluroskis ei tee yhtään mitään, jos kunnan oma rahankäyttö ohjautuu vanhojen mallien koossa pitämiseen, Leskinen kärjistää.

Toinen tärkeä rooli on tarjota alusta kiertotalouden edistymiseen, toimia mahdollistajana.

– Kunnan pitää muun muassa avata dataa ja rajapintoja uudenlaiselle toiminnalle kehittyä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi yhteistyötä jakamistalouden toimijoiden kanssa ja erityyppisten hyödykkeiden jakamisen ja uudelleen käytön pohtimista.

Leskinen korostaa, että kiertotalouden peruskysymys siitä, miten saadaan pidettyä erilaiset resurssit kierrossa, ei tarkoita vain sen miettimistä, mihin materiaali päätyy.

– Olennaista on lähtökohtaisesti pohtia, miten saadaan haluttu lopputulos eli hyvinvoivat kuntalaiset niin, että se ei aiheuta materiaalihävikkiä, vaan arvo lisääntyy vaikka materiaali pysyy kierrossa.

– Se ulottuu kaikkialle: puhutaan kuljetuksista, ruokapalveluista, kiinteistöistä, rakennusurakoista. Ruoan osalla hävikkiruoan lisäksi pitää miettiä esimerkiksi ratkaisuja sen eteen, että kiertotalous ruoan tuotannossa toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla.

– Se, että pystyy laaja-alaisesti tarkastelemaan kiertotaloutta, on avain.

Mistä Vuoden kiertotalouskunta?

Kuntaliitto julkisti eilen kilpailun, jossa haetaan Suomen parasta kiertotalouskuntaa. Kuntaliiton, SYKEn ja Sitran asiantuntijat arvioivat ja pisteyttävät mukaan lähtevien kuntien sitoutumista kiertotalouteen eri näkökulmista, kuten kiertotalouden esittämistä talouden, ympäristön ja hyvinvoinnin kannalta, sekä toiminnan vaikuttavuutta ja monistettavuutta.

– Kaikilla kunnan toimialoilla tehdään päätöksiä, joilla on suoria tai epäsuoria vaikutuksia luonnonvarojen käyttöön ja ilmastopäästöihin. Haluamme Kuntaliitossa tukea kuntia resurssitehokkaiden ja energiaa säästävien palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä. Kunnilla on tärkeä tehtävä myös kuntalaisten ympäristötietoisuuden lisäämisessä, Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipinen sanoo tiedotteessa.

Varsinais-Suomi aktiivinen

Sitra julkaisi vuonna 2016 valtakunnallisen kiertotalouden tiekartan, ja Varsinais-Suomi laati ensimmäisenä maakuntana kiertotalouden maakunnallisen tiekartan vuotta myöhemmin.

Työ Varsinais-Suomessa on hyvässä vauhdissa, kiertotaloushankkeiden lista maakunnassa on näyttävä. Käytännön esimerkeistä Leskinen nostaa yhtenä kiinnostavimmista Turun kaupungin energiajärjestelmän, jossa on ensimmäisenä Suomessa otettu käyttöön jätevedestä saatava lämpö.

Veden äärellä sijaitsevan maakunnan intresseissä on myös keskittyä ravinnekiertoon ja maataloudesta vaikutukseen mereen.

– Kemian osaamisen kehittäminen on meidän alueella ehdottomasti vahvuus. Sen rooli kiertotalouden ratkaisijana on yhä vahvistumassa.

Lisäksi alueella on kunnianhimoinen tavoite toteuttaa Leskisen mukaan kansainvälisestikin merkittävä poistotekstiilien jalostuslaitos. Hankkeen rahoittajiin kuuluu suurin osa Suomen kunnista, sillä laitoksessa on tarkoitus käsitellä tulevaisuudessa kaikkien suomalaisten poistotekstiilejä.

Äänekoski kartoittaa vihreytensä

Varsinais-Suomesta reilut 300 kilometriä koilliseen, Äänekoskella iloitaan maakuntaliiton vastikään myöntämästä rahoituksesta, joka mahdollistaa Vihreä uusiutuva Äänekoski -hankkeen toteuttamisen.

Hankkeessa selvitetään Äänekosken kaupungin toimintaa ympäristöasioiden näkökulmasta. Tavoitteena on edistää kaupunkikonsernin vähähiilisyyttä, resurssiviisautta ja ekologisuutta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kaupungin eri toimialojen ja konserniyhtiöiden päästöjen ja energiankulutuksen pienentämistä sekä resurssien tehokkaampaa hyödyntämistä. Hankkeessa luodaan kaupungille ympäristöohjelma, joka ohjaa toimintaa ekologisempaan suuntaan.

– Tarkoitus on luoda mittaristo, suunnitelma siitä miten lähdetään jatkuvan parantamisen periaatteella parantamaan asioita. Tämä on iso tarkastelu koko kaupunkikonserniin, kertoo Äänekosken kaupungin vs. elinvoimajohtaja Markku Rautiainen.

Toinen toimenpide on uusien toimintamallien käyttöönotto.

– Jotain uutta innovatiivista, joka muuttaa energiankulutusta ja kiertotaloutta, Rautiainen visioi.

Biotuotetehdas on valtti

Rautiaisen mukaan ekologisuus on kaupungeille yhä tärkeämpää elinvoiman ja imagon kannalta, ja tämä tärkeys on kiihtynyt selvästi vuoden aikana.

Äänekosken biotuotetehdas on Rautiaisen mukaan kaupungille mahdollisuus myös kiertotaloustyössä.

– Äänekosken Energian ympäristöystävällinen kaukolämpö tuotetaan lähes kokonaan puuperäisillä paikallisilla polttoaineilla.

Toinen biotalouteen liittyvä hanke paikkakunnalla on Planet B, jonka tarkoitus on luoda biotalouden ekosysteemi, jolla houkutellaan biotalousyrityksiä sijoittumaan kaupunkiin.

– Emme lähde ihan takamatkalta, mutta paljon on asioita joissa on mahdollisuus, Rautiainen sanoo Äänekosken vihreästä ohjelmasta.

Rautiaisen mukaan Äänekoski haluaa tukeutua verkostoihin ja lähtee mukaan mm. Hinku-kuntien verkostoon.

– Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan. Hyödynnämme muiden osaamista, mutta toivottavasti keksimme myös jotain uutta.

Juhlapuheista siirrytty tekoihin

Myös Riikka Leskinen korostaa verkostomaisen toiminnan tärkeyttä.

Kiertotalouden edistämisessä on edetty juhlapuheista sinne, missä oikeasti on kriittisiä kohtia asioiden eteenpäin viemisessä, hän sanoo.

– Erilaisten materiaalien teknologia ja jalostaminen ja kulutus- ja tuotantorakenteiden muuttaminen ovat todella isoja haasteita. Se vaatii todella laaja-alaista työtä, ja toisaalta hyvin konkreettisia hankkeita. Sen takia olen onnellinen, että tällä alueella tehdään ravintokierron osalta uusien lannoitteiden kehittämistyötä, konkreettista työtä jotta saataisiin orgaanisia tuotteita markkinoille ja sitä kautta vähennettäisiin ravinnekuormaa vesiin.

Markku Rautiaisessa Kuntaliiton, SYKEn ja Sitran kiertotalouskisa kunnille herättää kiinnostusta.

– Ehkä me emme vielä tänä vuonna voita, mutta seuraavana vuonna päästään tosissaan kamppailemaan, hän naurahtaa.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*