Valtiovarainministeriön ICT-johtaja Jarkko Levasma vastaa julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekniikasta. Kuva: Valtiovarainiministeriö

Julkisen hallinnon digitalisaation ja tiedon liikkuvuuden esteitä purkava hanke on jo hyvässä vauhdissa.

Millaisista esteistä nyt puhutaan, valtiovarainministeriön ICT-johtaja Jarkko Levasma?

– Kyseessä ovat ensisijaisesti lainsäädännölliset esteet. Työtä tehdään norminpurun hengessä. Joissain kohdissa on tunnistettu, että lainsäädäntöä ei tarvitse muuttaa ja pelkkä ohjeistus riittää.

Jo työn ensimmäisessä vaiheessa järjestetyssä kyselyssä selvitettiin, millaisia esteitä on havaittu.

– Näistä pyrittiin kokoamaan kokonaisuuksia. Pinon päällimmäiseksi pyrittiin nostamaan yhteiskunnallisesti vaikuttavia esteitä. Valintakriteerinä oli myös meidän käsityksemme toimeenpanosta.

– Miltei kaikissa esimerkkitapauksissa yhdistävänä tekijänä ovat ongelmat tiedonsaantioikeuksien kanssa. Julkisessa hallinnossa on paljon hyviä tietovarantoja, mutta viranomaisrajat estävät niiden käyttöä

Erillisyysperiaate varmistaa toimivallan ja hallinnon selkeyden, mutta tiedon vaihdossa se koetaan esteeksi, Levasma lisää.

– Tietysti pelkkä oikeus tietoon ei riitä, vaan tiedon laadun pitää olla kunnossa ja sen pitää palvella myös uutta tehtävää.

Kuntien hyvinvointitehtävät mielessä

Digitalisaation ja tiedon liikkuvuuden esteitä purkavaa työtä jatketaan osana hallitusohjelman toimeenpanoa.

Kunta- ja alueosaston kokoamat ehdotukset purettavista kuntasäädöksistä on myös otettu huomioon.

– Vältämme päällekkäisyyttä ja teemme työtä yhdessä. Yksi esimerkki, johon meidän on tarkoitus paneutua tarkemmin, ovat kuntien hyvinvointitehtävät.

Hyvinvointitehtävää on hyvin vaikea hoitaa ainakaan yksilötasolla, kun terveysdata on siirtynyt hyvinvointialueille. Tällainen viesti on välittynyt kuntien kautta ministeriöön.

– Tämä on samalla esimerkki, kuinka tarvitsemme työhön edustusta monesta ministeriöstä ja kunnista. Emme saa mitään eteenpäin, jos emme saa kaikkia osapuolia sitoutumaan hankkeisiin.

Kansainväliset esimerkit kiikarissa

Tietosuoja on oma erityiskysymyksensä. Yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) on tullut voimaan jo 2018, mutta edelleen se hämmentää ja aiheuttaa päänvaivaa.

– Työn aikana on noussut esiin useamman kunnan ja hyvinvointialueen toive, että joku viranomainen tukisi heitä ja sanoisi, mikä on mahdollista ja sallittua.

– Aiemmin tietosuojavaltuutetulla oli tällainen rooli, mutta ei enää tämän uuden asetuksen aikana. Olemme ottaneet nämä huolet vakavasti ja aiomme jatkotyössä haarukoida joitain vaihtoehtoja, vaikka tuskin löytyy viranomaista, joka siunaisi hankkeet. Tukea voidaan antaa muutenkin. Tosin taloustilanne ei ole otollinen uusille tehtäville.

Ministeriössä seurataan myös koko ajan muiden maiden tekemisiä.

– Meillä koko ajan enemmän tietoon ja digitalisaatioon liittyvää EU-sääntelyä. Esimerkiksi tietosuoja-asetus on yhteinen, mutta olemme huomanneet, että eri jäsenmaissa on vähän eri tulkintoja.

– Harvoin voimmekin tulkinnoissa tarkastella asiaa vain tietosuoja-asetuksen kautta. Mukana ovat aina esimerkiksi kuntalainsäädäntö, erityislainsäädäntö, yleislait ja jopa perustuslaki.

Digitalisaation esteiden koordinaatioryhmän väliraportin pohjalta on tarkoitus käynnistää valmistelu ja tavoitteena on, että toimenpiteistä voitaisiin linjata pian tämän jälkeen.

Valmistelussa tullaan kuulemaan sidosryhmiä, Levasmaa vahvistaa.

Lue myös:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*