Kuntaliitto: Lähes puolet kunnista hyödyntää tekoälyä viestinnässään ja joka viides suunnittelee sen käyttöönottoa
Tekoälysovellukset ovat nopeasti juurtuneet osaksi kuntaviestinnän toimintatapoja. Kuva: Pixabay
Kunnat toimivat sosiaalisessa mediassa useimmin Facebookissa (100 prosenttisesti), Instagramissa (98 prosenttisesti), Youtubessa (88 prosenttisesti) ja Linkedinissä (68 prosenttisesti).
X-palvelun käyttö on vähentynyt merkittävästi: kaksi vuotta sitten sitä käytti 52 prosenttia kunnista, mutta nyt enää 32 prosenttia.
Tiedot perustuvat Kuntaliiton kahden vuoden välein toteuttamaan verkkoviestinnän ja sosiaalisen median käytön kyselyyn.
Lisäksi Kuntaliitto tiedottaa, että 62 prosenttia kunnanjohtajista toimii työroolissaan sosiaalisessa mediassa, eikä tämä osuus ole juurikaan muuttunut viimeisen neljän vuoden aikana.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Noin puolet kunnanjohtajista (48 prosenttia) käyttää Facebookia työroolissaan, ja Instagramissa toimii noin neljännes (26 prosenttia).
– X-palvelun käytön väheneminen näkyy myös kunnanjohtajien toiminnassa. Kaksi vuotta sitten 38 prosenttia kyselyyn vastanneista kunnanjohtajista käytti työroolissaan silloista Twitteriä, mutta nyt osuus on enää 20 prosenttia, toteaa Kuntaliiton viestinnän kehittämispäällikkö Tony Hagerlund.
Tekoälyn käyttö arkipäiväistyy
Lähes puolet (47 prosenttia) vastanneista kunnista hyödyntää tekoälyä viestinnässään, ja lisäksi viidennes (21 prosenttia) suunnittelee sen käyttöönottoa.
Neljänneksellä kunnista on jo ohjeistukset tekoälyn käyttöön, ja kolmanneksella niiden laatiminen on suunnitteilla, tiedotteessa kerrotaan.
Laajentuva kielivalikoima
Englanninkielistä sisältöä tarjoaa 71 prosenttia kunnista, ja ruotsinkielistä 42 prosenttia.
Kuntien verkkopalveluiden kielivalikoima on laajentunut. Kunnat viestivät aiempaa useammin englanniksi, ruotsiksi ja venäjäksi.
Avovastauksista nousevat esille myös kuntalaisille suunnatun sisällön tarjoaminen varsinkin ukrainaksi ja arabiaksi.
– Kaikista laajimmat kielivalikoimat kuntien verkkosivuilla nojaavat usein tekoälyn tuottamiin käännöksiin, arvioi Kuntaliiton viestinnän asiantuntija Riikka Komu.
– Järjestelyn haasteena ovat toki ajoittaiset käännösvirheet, mutta on huomattava etu saada tietoa kuntapalveluista omalla äidinkielellään, jatkaa Komu tiedotteen mukaan.
Vaiheittaisia uudistuksia
Vajaa neljännes kunnista (24 prosenttia) uusii parhaillaan julkista verkkopalveluaan. Kaksi vuotta sitten vastaava luku oli 32 prosenttia, ja viisi vuotta sitten yli puolet kunnista (54 prosenttia) oli uudistamassa verkkopalveluaan.
– Avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmiin siirtyminen on muuttanut kuntien verkkopalveluiden kehittämistä. Uudistukset tehdään vaiheittain, eikä suuria kertauudistuksia enää tarvita niin usein, Hagerlund kuvailee.
Kuntaliiton verkkoviestinnän ja sosiaalisen median kyselyyn vastasi 174 kuntaa, vastausprosentti oli 56,3.
Lue myös:
