Kuntapäättäjät: Tässä ovat tuulivoimarakentamisen merkittävimmät esteet ja keinot päästä niiden yli

Erityisesti Pohjois-Suomessa tuulivoimahankkeita vastustetaan eri syistä johtuen, kertoo kuntapäättäjille suunnattu kysely. Kuva: Suomen tuulivoimayhdistys
Kuntapäättäjät ympäri Suomen tunnistavat uusiutuvan energian merkityksen kuntien taloudelle ja elinvoimalle. Samalla esiin nousee tarve yhteistyölle ja avoimelle keskustelulle haasteiden ratkaisemiseksi.
Edellä mainitut tiedot paljastuvat kuntapäättäjille suunnatun tuulivoimakyselyn tuloksista, tiedottaa Voimaa tuulesta -koalitio.
Kyselyn mukaan yli kaksi kolmesta (69 %) kuntapäättäjästä uskoo tuulivoimahankkeiden tuovan merkittäviä verotuloja.
Hieman alle kaksi kolmesta (65 %) ajattelee uusiutuvaa energiaa edellyttävien teollisten investointien olevan elintärkeitä kunnan elinvoiman kannalta.
Yli puolet (55 %) vastaajista pitää tuulivoimaa ja uusiutuvaa energiaa jopa edellytyksenä teollisille investoinneille.
Kyselyn takana oleva Voimaa tuulesta on Suomessa toimivien tuulivoimayhtiöiden yhteenliittymä, joka haluaa edistää maatuulivoiman rakentamista Suomeen.
Uusiutuvan energiatuotannon mahdollistamien teollisten investointien tärkeimpinä hyötyinä pidetään verotulojen kasvua ja työpaikkojen lisääntymistä.
Itä-Suomessa vastauksissa korostuvat uusien palveluiden ja yritysten syntyminen, tiedotteessa kerrotaan.
Myönteinen suhtautuminen tuulivoimaan on kasvussa. Itä-Suomen kuntapäättäjistä jopa puolet kertoo suhtautumisen muuttuneen myönteisemmäksi. Siitä huolimatta haasteitakin on. Yli puolet (56 %) vastaajista kertoo tuulivoimahankkeiden kohdanneen merkittävää vastustusta. Erityisesti näin koetaan Pohjois-Suomessa (65 % vastaajista).
Merkittävimmät esteet
Merkittävimmiksi esteiksi tuulivoiman lisärakentamiselle koetaan sopivien alueiden puute, kuntalaisten kielteiset asenteet tuulivoimaa kohtaan sekä tuulivoimaloiden maisemavaikutukset.
Myös investointien, luvituksen ja päätöksenteon hitaus sekä meluhaitat mainitaan haasteiksi. Lähes joka kolmas (29 %) mainitsee vaikeudeksi Puolustusvoimien asettamat rajoitteet tai muut aluerajoitukset.
Kyselyyn vastanneet kuntapäättäjät näkevät, että ratkaisuja voidaan hakea muun muassa sääntöjen selkeydestä, tuulivoimarakentamisen ohjeista, hankkeiden kattavammasta suunnittelusta ja sijoittelusta sekä kuntalaisten ilmastonmuutoksen torjunnan tärkeyteen liittyvän ymmärryksen lisäämisestä.
– Tulokset kertovat kuntapäättäjien suhtautuvan tuulivoiman tuomiin mahdollisuuksiin myönteisesti kautta maan, tuulivoimakuntien verkoston puheenjohtaja, Iin kunnanjohtaja Marjukka Manninen kommentoi.
– Kuntatalous ja koko Suomi tarvitsevat tuulivoimaa ja sen mahdollistamia investointeja. Tätä ei tule estää valtion veromuutoksilla tai muillakaan kaavamaisilla säännöksillä. Kyllä me kunnissa osaamme estää paikallista luontoa tai asutustamme haittaavat hankkeet ihan omin päin, Manninen jatkaa tiedotteen mukaan.
230 päättäjää vastasi
Voimaa Tuulesta -koalitio toteutti loka-marraskuussa 2024 kuntapäättäjille suunnatun tuulivoimakyselyn, jossa kartoitettiin kuntapäättäjien asenteita, mielipiteitä ja käsityksiä uusiutuvan energian ja tuulivoiman tilasta kunnissa, hankkeiden kohtaamista esteistä sekä niiden tuomista mahdollisuuksista.
Kyselyyn kutsuttiin vastaamaan kunnanhallitusten ja -valtuustojen puheenjohtajisto sekä kunnan- ja kaupunginjohtajat. Kyselyyn vastasi 230 kuntapäättäjää eri puolilta Suomea, vastausprosentin ollessa 12 prosenttia.
Voimaa Tuulesta -koalitioon kuuluvat Energiequelle Oy, ABO Energy Suomi Oy, Valorem Energies Finland Oy, Infinergies Finland Oy sekä UBRE Wind.
Manniselle. Höpö höpö, ette osaa. Keskimääräisen kuntapäättäjän, paikallisen luonnon tuntemus, on lähellä nollaa.
Ettekä te osaa myöskään hyödyntää olemassa olevaa tieto, tai sitten jätätte sen kylmästi noteeraamatta.
Luottamusta ei herätä myöskään teidän päättäjien suhmuroinnit ja liikesalaisuuksiin vetoaminen.
Arvostelukyvystä kertoo paljon, jos paras kansalaisvastustuksen selättämisen konsti on tiedon lisääminen ilmastonmuutoksesta. Tulee mieleen sketsi luomuteurastajasta.