Lähde: Syke
Hinku-kuntien kasvihuonekaasupäästöt nousivat hieman vuonna 2016, mutta pidemmän ajan trendi on laskeva.

Hiilidioksidipäästöt kasvoivat 2015–2016 myös kunnianhimoisia päästövähennyksiä tavoittelevissa Hinku-kunnissa, mutta vain kolmanneksen siitä, mitä maassa keskimäärin.

Hinku-kuntien kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat kaksi prosenttia, kun koko Suomen kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat vastaavana aikana kuusi prosenttia.

Päästöjen kasvu johtui kylmästä talvesta, turpeen lisääntyneestä polttamisesta, uudesta moottoritiestä ja yleisesti lisääntyneestä liikenteestä.

Vähennyksiä on saatu aikaan fossiilistien polttoaineiden korvaamisella muilla.

Hinku-kunnissa 26 prosentin vähennys vuodesta 2007

Vuodesta 2007 vuoteen 2016 Hinku-kuntien päästövähennys on keskimäärin 26 prosenttia. Eniten päästöjä vähentäneet Hinku-kunnat ovat Ii (-52 %), Rauma (-39 %), Kitee (-35 %), Pori (-32 %) ja Rautjärvi (-32 %).

Tieliikenteen päästöt kasvoivat 13 prosenttia, öljylämmitys 11 prosenttia ja kaukolämpö kahdeksan prosenttia, kertoo Suomen ympäristökeskuksen erityisasiantuntija Johannes Lounasheimo.

– Tieliikenteen päästöjä kasvatti erityisesti liikennepolttoaineiden bio-osuuden pieneneminen, mikä vaikutti koko Suomen liikenteen päästöjen kasvuun.

– Vuosi 2016 oli edellisvuotta kylmempi, mikä puolestaan selittää lämmityspäästöjen kasvua.

– Teollisuuden ja sähkönkulutuksen päästöt olivat vuonna 2016 pienemmät kuin vuotta aiemmin Lounasheimo kertoo.

Biopolttoaine pudotti Uudenkaupungin päästöt

Vuonna 2016 päästöt vähenivät kuudessa ja kasvoivat 33 Hinku-kunnassa.

Uudessakaupungissa päästöt vähenivät 12 prosenttia, kun kaukolämmön tuotannossa raskasta polttoöljyä korvattiin biopolttoaineilla. Myös Eurassa (-11 %) ja Raumalla (-8 %) saavutettiin tuntuvat päästövähennykset teollisuuden polttoöljyn käytön vähenemisen takia.

Pori vähensi päästöjään kaksi prosenttia. Sitä selitetään sähkönkulutuksen huomattavana pienenemisenä palvelusektorilla. Inkoossa teollisuuden ja työkoneiden päästövähennykset kompensoivat nousua muilla sektoreilla ja kokonaispäästöt vähenivät prosentin.

Uusi moottoritie nosti Maskun päästöjä viidenneksen

Eniten päästöt kasvoivat vuonna 2016 Maskussa (+21 %), missä liikennemäärät kasvoivat huomattavasti uuden moottoritien myötä.

Joensuun (+8 %) ja Lieksan (+6 %) päästöjä kasvattivat turpeen lisääntynyt käyttö kaukolämmössä.

Lohjalla (+6 %) rakennusten erillislämmityksen päästöt kasvoivat enemmän kuin Hinku-kunnissa keskimäärin. Enontekiöllä (+6 %) tieliikenne vaikuttaa kokonaispäästöihin enemmän kuin monessa muussa kunnassa. Tieliikenteen päästöt kasvoivat koko Suomessa.

Hinku-kunnissa suurimmat päästöt syntyvät tieliikenteestä (34 % päästöistä vuonna 2016), rakennusten lämmityksestä (22 %) ja maataloudesta (13 %).

Valtion ilmastopolitiikkaa tarvitaan avuksi

– Hinku-kuntien 80 prosentin päästövähennystavoitteen saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä vaatii pitkäjänteisyyttä kuntien päätöksenteossa, Hinku-verkoston vastuullinen vetäjä, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

– Lisäksi tarvitaan myös koko Suomea koskevan ilmastotyön vetoapua esimerkiksi liikenteen ja sähkön päästöjen vähentämisessä. Hinku-kunnissa saavutetut päästövähennykset kertovat, että päästöjä voidaan vähentää etuajassa tinkimättä muista kuntien tärkeistä tavoitteista, Seppälä Suomen sanoo.

Hinku-verkostossa on mukana 41 kuntaa. Ne ovat valtuustojensa päätöksellä sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.

Hinku-kuntien verkosto kasvaa koko ajan. Uusimmat tulokkaat ovat Raahe ja Utajärvi. Hinku-kuntien yhteenlaskettu asukasluku on 751 300, joka on 13,6 prosenttia Suomen väestöstä.

 

Eero Karisto
Eero Karisto
eero.karisto@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*