Kunnilla on vielä paljon työtä verkkopalveluiden saavutettavuuden kehittämisessä.

Etenkin verkkopalveluitaan nyt uudistavilla kunnilla on kiire herätä ajattelemaan palvelujen sisällön ja toteutuksen saavutettavuutta, sanoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston (avi) ylitarkastaja Johanna Koskela.

Saavutettavuus tarkoittaa, että kuka tahansa pystyy käyttämään digitaalista palvelua riippumatta siitä, onko hänellä näkö- tai kuulovamma, liikuntavamma, oppimisvaikeuksia tai oppimisvaikeuksia.

Eduskunta saa pian hyväksyttäväkseen saavutettavien digitaalisten palvelujen tarjoamiseen velvoittavan lain, jonka pohjana on Euroopan unionin saavutettavuusdirektiivi.

Saavutettavuuslaki asettaa vaatimuksia kaikkien julkisten verkkopalvelujen suunnittelulle, hankinnoille, toteuttamiselle ja viestinnälle. Hallitus esittää myös, että julkisen hallinnon on tarjottava asiakkailleen mahdollisuutta asioida ja viestiä viranomaisen kanssa sähköisesti.

Kuntien, kuten muunkin julkishallinnon verkkopalveluiden on oltava saavutettavuusvaatimusten mukaisia 23. syyskuuta 2019 alkaen. Lain soveltaminen kuitenkin käynnistetään portaittain.

Niiden verkkosivujen, jotka on julkaistu 20. syyskuuta 2018 jälkeen, on oltava saavutettavuusdirektiivin mukaisia vuoden päästä. Sitä vanhempien palveluiden päivittämiseen on aikaa kaksi vuotta, syyskuuhun 2020.

Ongelmana tietotulva ja hankalat valikot

Näkövammaisten liiton vuonna 2016 teettämän tutkimuksen mukaan kuntien sivuilla asioiminen on erittäin hankalaa muun muassa näkövammaisille, kognitiivisista ongelmista kärsiville ja ikääntyneille kansalaisille.

Kuntien verkkopalveluille tyypillisimpiä ongelmia oli navigointiin käytettävissä valikoissa ja liian suuri informaation määrä yksittäisellä sivulla. Liian vilkas etusivu vaikeuttaa sivulla toimimista.

– Tilanne on vielä hyvin kirjava ja tietoa tarvitaan tässä vaiheessa paljon saavutettavuudesta ja sen käytännön toteutuksesta, Johanna Koskela sanoo.

Virasto kartoittaa parhaillaan julkisen sektorin tietotasoa saavutettavuudesta. Marraskuussa avi järjestää aiheesta maksuttoman ja avoimen koulutuskiertueen.

Jatkossa virasto valvoo saavutettavuuden toteutumista.

– Kannattaa muistaa, että saavutettavuuden perusidea on, että mahdollisimman moni ihminen voisi käyttää sitä verkkosivua mahdollisimman helposti: se on selkeän näköinen, teksti on kirjoitettu selkeästi ja ymmärrettävästi, sivua on helppo navigoida, Koskela sanoo.

– Kuntalainen, sivuston käyttäjä, on se jota varten niitä verkkopalveluja tehdään, eikä vain tämä lainsäädäntö.

Sivuston käyttäjä voi huomauttaa palveluntarjoajalle siitä, jos saavutettavuus ei toteudu. Valitukseen on vastattava kahden viikon sisällä.

Ei pelkkä IT-projekti

Käytännössä kaikkien julkisten toimijoiden on toteutettava verkkopalvelut niin sanotun WCAG 2.0-kriteeristön mukaisesti.

Kriteeristön tarkoitus on tehdä sisällöstä saavutettavaa myös ihmisille, joilla on vammoja ja rajoitteita.

Kyseessä ei ole pelkkä IT-projekti, vaan saavutettavuus on huomioitava myös päivittäisessä sisällöntuotannossa.

Esimerkiksi viranomaisten digitaalisissa palveluissa julkaistavat videot tai podcastit, jotka ovat esillä yli 14 päivää, tulee tekstittää suomeksi ja ruotsiksi ja tarpeen vaatiessa myös muilla kielillä. Jollei tekstittäminen ole mahdollista, sisältö on avattava jollakin muulla tavoin.

Vaatimus videoiden tekstittämiselle ei koske suoria lähetyksiä eikä videoita, jotka on julkaistu ennen saavutettavuusvaatimusten voimaantuloa.

Verkkopalvelujen saavutettavuuden lisäksi kuntien on huolehdittava myös siitä, että verkkosisällöistä on tehty saavutettavuusseloste. Seloste on dokumentti, joka kertoo kuinka saavutettavuus verkkopalvelussa toteutuu.

Saavutettavuusselosteen malli julkaistaan vuoden 2018 lopussa.

Avatar
Milka Valtanen
toimitus@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*