Kuva: Jani Kautto
Lappeenrannan kaupungin liikuntajohtaja Pasi Koistinen voimailee Lappeenrannan seusun opiskelija-asuntosäätiön (LOAS) ulkoliikuntapaikalla, LOASin toiminnanjohtaja Joonas Grönlund kannustaa taustalla..

Suurin osa liikuntapaikoista on rakennettu viime vuosituhannen puolella. Niitä pitää korjata, mutta samaan aikaan vaadita uusinta uutta. Aina on riski, että joku uusi laji jää vain muoti-ilmiöksi.

Suomessa on 858 lähiliikuntapaikkaa, joista yksi edistyksellisimmistä avattiin syksyllä Lappeenrannan Skinnarilaan. Tervahaudanpuistossa on padel-kenttä, ministadio ja monipuolinen kuntosalilaitteisto.

– Kukaan ei tiedä, mikä on hitti seitsemän vuoden päästä, myöntää liikuntajohtaja Pasi Koistinen. Hän luottaa kuitenkin kentällä pelattavan mailapelin eli padelin keräävän harrastajia.

Uuden rakentamiselle on tilaa Kouvolassakin, jossa on paljon vanhanaikaisia liikuntapaikkoja. Nykyaikaisten monitoimihallien tarve on kova, sanoo kaupungin liikuntapäällikkö Teemu Mäkipaakkanen.

Jyväskylän liikuntamainetta kasvattaa entisestään kaupunkiin nouseva Hippos 2020 -liikunta- ja hyvinvointikeskus. Investoinnista peräti 90 prosenttia pyritään kattamaan ulkopuolisella sijoitusrahalla.

-Kaupunkien ja veronmaksajien resurssit ovat rajalliset, muistuttaa Jyväskylän kulttuuri- ja liikuntapalvelujen palvelujohtaja Ari Karimäki.

Pienessä Keuruun kaupungissa on pantu koulujen ja päiväkotien salit ja ulkoilualueet kuntoon. Sielläkin on frisbee- ja katukoreja ja kaikenlaisia peliareenoita.

– Erityinen huoli pienillä paikkakunnilla on siinä, että kaikille löytyy mieluinen ja edullinen harrastus, kiteyttää Keuruun vapaa-aikapäällikkö Heli Peltola.

TEKSTI: JOUNI LAMPINEN

Lue koko artikkeli tuoreesta Kuntalehdestä 12/2018.

Kuntalehti
kuntalehti@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*