Maakuntakaavoja moititaan liiasta perusteellisuudesta
Kaupan sijoittuminen on yksi maakuntakaavoituksen kysymys, josta keskustellaan paljon. (Kuva: Ville Miettinen)
Maakuntakaavoituksessa tehdään turhan työläitä selvityksiä ja annetaan liian yksityiskohtaisia määräyksiä kaupan ratkaisuille. Tällaisia käsityksiä on ympäristöministeriön julkaisussa Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa.
Julkaisussa vertaillaan maakuntakaavojen vähittäiskaupan palveluverkkoa koskevia ratkaisuja ja toisaalta vähittäiskaupan palveluverkkoselvityksiä. Se käsittelee maakuntakaavoja, jotka on hyväksytty maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevien säännösten voimaantulon eli 15.4.2011 jälkeen. Raportin tuloksia voidaan käyttää maakuntien palveluverkon suunnittelussa.
Raportin mukaan maakuntien väestön muutoksista aiheutuvaa liiketilan tarvetta on arvioitu maakuntakaavojen palveluverkkoselvityksissä varsin yhtenevällä tavalla. Merkittävimmät erot liittyvät maakuntien ulkopuolelta tulevan ostovoiman arviointiin. Samoin huomattavia eroja oli merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon arvioinnissa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Selvitykset työläitä ja vaikeaselkoisia
Raporttiin on koottu maakuntien liittojen ja ely-keskusten asiantuntijoiden näkemyksiä maakuntakaavojen palveluverkkoselvityksistä ja maakuntakaavojen kaupan ratkaisujen välittymisestä kuntakaavoitukseen. Tehdyn kyselyn mukaan vähittäiskaupan selvitykset ja kaavaratkaisut koetaan liian yksityiskohtaisiksi suhteessa maakuntakaavan rooliin alueidenkäytön yleispiirteisenä suunnitelmana.
Esimerkiksi olemassa olevien liiketilojen selvittäminen on koettu hyvin työlääksi, koska ajantasaisia pinta-alatietoja niistä ei ole ollut juurikaan saatavilla. Kehitettävää nähdään myös palveluverkkoselvitysten ja maakuntakaavojen vähittäiskaupan ratkaisujen selkeydessä ja ymmärrettävyydessä.
Tarve yhtenäisiin käytäntöihin nähdään ilmeiseksi, mutta valtakunnallisten ohjeiden laatiminen on haastavaa koska maakunnilla on omat erityispiirteensä.
Selvitys in luettavissa täällä
Otsikosta saattaa saada hieman harhaanjohtavan käsityksen siitä, että itse maakuntakaavat olisivat liian perusteellisia kaupan ratkaisujen osalta. Yksittäisten maakuntien ja ELY-keskusten asiantuntijoiden kritiikki kohdistui lähinnä maakuntakaavojen palveluverkkoselvityksiin, ei itse maakuntakaavaratkaisuihin tältä osin. Raportin yhtenä keskeisenä johtopäätöksenä oli myös se, että maakuntakaavojen kaupan mitoitukseen liittyvä joustovara – eli ylimitoitus – saattaa mahdollistaa keskustojen kaupallisen näivettymisen. Joissain maakunnissa maakuntakaavojen ohjausvaikutus kuntakaavoitukseen kaupan palveluverkon suunnittelussa saattaa jäädä pieneksi. Maakunnissa ja maakuntakaavoissa on kuitenkin suuria eroja, tältäkin osin.