Kuva: Juha Metso
Myös Haminassa maalämpövaihtoehto kiinnostaa. Porakone jyrisee, kun Rototec Oy:lle poraava Ivar Koll poraa maalämpöä varten 270 metriä syvää energiakaivoa kerrostalon pihalla Haminan Joukahaisentiellä

Moni kerrostaloasiakas leikkaa kaukolämpöputket irti ja asennuttaa tilalle huokeamman maalämmön. Kaukolämmöstä irtautumista helpottaa viimevuotinen Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätös.

Porvoon kaupunki halusi  Korkeimmasta hallinto-oikeudesta ennakkopäätöksen sille, voiko kaupunki kieltää rakennusluvassa maalämmön alueella, jonne rakennetaan kaukolämpöverkko. Porvoolainen pariskunta halusi valita kaukolämpöalueella sijaitsevalle tontilleen maalämmön. Pariskunta voitti jutun.

– Kaukolämmöstä irtautumisia on viimeisen kolmen vuoden aikana tehty yhteensä noin tuhat kappaletta. Tänä vuonna maalämmön asennustahti on vain kiihtynyt, sillä taloyhtiöiden hallituksissa istuvat päättäjät ovat kyllästyneet jatkuviin kaukolämmön hinnankorotuksiin. Tällä hetkellä joka ikinen arkipäivä porataan jonkun kerrostalon pihaan maalämpökaivoa, kertoo Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen.

Tilanne ei ole kunnallisille energiayhtiöille helppo.

– Energia-ala on suuren murroksen keskellä. Hurjalta tuntuu, kun osassa maata kaukolämpöverkko murenee asiakaskadon vuoksi. Toisaalta tilalle tulee uusia energiaratkaisuja ja niiden yhdistelmiä, sanoo Karhu Voima Oy:n toimitusjohtaja Sanna Kytömäki.

Karhu Voima on Kotkan Energian ja Haminan Energian yhteisesti omistama palveluyhtiö, joka myy sähköä.

TEKSTI: TAPIO MAINIO

Juttua korjattu 13.12. klo 14.45: Oikeutta käyvä osapuoli oli Porvoon kaupunki, ei Porvoon Energia.

Lue koko juttu tuoreesta Kuntalehdestä 12/2019.

Avatar
Kuntalehti
kuntalehti@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Osassa maata kaukolämpöverkon asiakaskato on voi olla hurjaa, mutta pääsääntöisesti tilastojen valossa erittäin maltillista. Uusissa kohteissa maalämpöpumppu on sen sijaan realistinen vaihtoehto kaukolämmölle. Lämpöpumppuinvestointi on siksi iso, että jokaisen vaihtajan on syytä tehdä laskelmansa mahdollisimman oikeilla laskelmilla.
    Pelkästään pumppumyyjän lausuntoihin tulevasta hintakehityksestä ei kannata luottaa, vaan syytä on hakea vertailulaskelma esimerkiksi paikalliselta kaukolämpöyhtiöltä tai isoissa kohteissa teettää vertailulaskelma puolueettomalla konsultilla.
    Totuus lienee tällä hetkellä se, että lämpöyhtiöiden kulurakenne mahdollistaa yleensä hyvinkin kilpailukykyisen lämmön hinnoittelun.

  2. Porvoon casella ei kylläkään ole mitään suoranasta tekemistä kaukolämmöstä irtautumisten kanssa. Porvoossa oli kyse siitä, miten (nyttemmin kumottua) MRL 57 a pykälää tulkitaan. Ko. pykälän mukaan kaavoituksessa oli mahdollista velvoittaa uudisrakennus liittymään kaukolämpöverkkoon – vaihtoehtona oli toinen yhtä ympäristöystävällinen lämmitysmuoto tai erittäin energiatehokas rakennus. Mikään lainsäädäntö tai sopimukset eivät ole estäneet kaukolämmöstä irtautumista.

    Nyt kun ko. pykälä on kumottu, tuntuu eräillä tahoilla olevan tavoitteena lisätä kaavoittajan työkalupakkiin uusi velvoite eli paikallinen, kiinteistökohtainen uusiutuva energia. Mihin unohtuu tasapuolinen ja markkinaehtoinen kilpailu, jossa asiakkaalle annetaan mahdollisuus ja oikeus valita lämmitysmuotonsa omien arvostustensa pohjalta?

    Valitettavasti en pääse lukemaan koko juttua, mutta ainakaan tämä referaatti ei anna totuudenmukaista kuvaa tilanteesta vaan on yhden lämmitysmuodon markkinapuheenvuoro.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*