KUVA VILLE MIETTINEN
Iissä on lisätty muun muassa tuulienergian käyttöä.

Tänään päättyvässä Madridin ilmastokokouksessa on peräänkuulutettu kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa. Mallia olisi voitu hakea Iin kunnasta, jossa viikonlopulla seurataan, miten pienen kunnan ilmastoystävällinen maine levillä maailmalla. Kaikille avoimessa tapahtumassa esitetään ulkoilmanäytöksenä BBC:n tuore dokumentti.

BBC:n kuvausryhmä kiersi syksyllä selvittämässä, kuinka ilmastotyö onnistuu, kun siihen on halua ja asenne kohdallaan.

Kerta ei ollut ensimmäinen, sillä mediayhtiö tuli paikalle uudelleen edellisen Ii-dokumenttinsa suursuosion takia.

Kunta aloitti hankkeensa 2012 ilmaston lämpenemisen takia. Nyt hiilidioksidipäästöjä on leikattu 60 prosenttia kulutusta vähentämällä ja siirtymällä tuuli- ja aurinkoenergiaan.

Lapset innostuivat hankkeesta nopeasti, ja nyt kaikki koulut ja päiväkodit ovat siinä mukana. Lapset seuraavat veden-, lämmön- ja sähkönkulutusta ja saavat puolet säästöstä käyttöönsä.

Kunta on samalla säästänyt, ja asukkaiden asennemuutos on kunnan mukaan valtava.

Kunnassa onkin moneen kertaan todettu, että jos Ii pystyy tähän, pystyy Eurooppakin. Madridin ilmastokokouskin olisi voinut päästä parempiin tuloksiin, jos se olisi järjestetty täällä.

Iin ilmastotoimet palkittiin vastikään Berliinissä Innovation in Politics -kilpailussa. Hanke nimeltä ”Local Solutions to Global Challenges” valittiin Ekologia-sarjan voittajaksi.

Tavoitteet käytännöksi kunnissa

Kuntaliiton asiantuntija Pauliina Jalonen sanoo, että kunnilla on vastuullinen mutta toisaalta otollinen tehtävä ilmastotyössä. Kansainväliset sopimukset tuntuvat kaukaisilta, mutta kunnissa tavoitteita voidaan konkretisoida. Käytännön työstä viestiminen sopii hyvin paikalliselle tasolle.

– On tosi tärkeää auttaa ihmisiä ymmärtämään, että esimerkiksi energian säästäminen on myös taloudellisesti järkevää. Kunnat voivat myös pilkkoa isoja tavoitteita ja näyttää, että niihin päästään kaikkien yksittäisillä ja pieniltäkin tuntuvilla teoilla.

Kansainvälisten julkistusten rinnalle tarvitaan toisin sanoen käytännön tekoja.

Jalonen korostaa, että niitä kunnissa tehdäänkin. Hän siteeraa Sitran vuoden takaista selvitystä: Vuosi sitten 25 prosenttia suomalaisista asui kunnassa, jonka tavoite on olla hiilineutraali 2030 mennessä, nyt luku on reilu 40 prosenttia.

– Muutos on ollut huima!

Hinku-kuntien lisäksi monilla muillakin on oma ilmasto-ohjelmansa.

– On myös kansainvälisesti mielenkiintoinen ilmiö, kuinka voimakkaasti ilmastotyö on nimenomaan paikallista.

EU:ssa käydään kädenvääntöä siitä, paljonko hiilineutraalius saa maksaa. Kuntien tasolla on nähty, että kyllä, eurojakin tarvitaan, mutta monessa kohtaa kyse on pikemminkin asenteesta ja tavasta ratkaista arkisia asioita.

Lue lisää Ii sai eurooppalaista tunnustusta ilmastotyöstään

Ii juhlii ilmastotyön ”Euroopan mestaruutta” – ”Kova työ jatkuu”

Avatar
Kirsi Riipinen
kirsi.riipinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*