Moni kunta on vielä lähtökuopissa ilmastotavoitteiden edistämisessä
Kuva: Ville Miettinen
Joensuun yliopistokampuksen rakennustyömaalla jätteiden lajitteluun kiinnitetään erityistä huomiota. Asunto- ja liikerakennuksen rakentamishankinnan kilpailutuksessa yhteenä kriteerinä oli ympäristövaikutusten huomioiminen.
Useat kunnat ovat tiedostaneet hankintojen mahdollisuuden ilmastotavoitteisiin edistämisessä, mutta moni kunta on vielä lähtökuopissa, sanoo erikoistutkija Katriina Alhola Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kulutuksen ja tuotannon keskuksesta.
Usein vastuullisiin hankintoihin pyrkivällä kunnalla vastuullisuus on osa kuntastrategian toteuttamista. Alhola selvitti yhdessä kollegansa Minna Kaljosen kanssa noin 80 kunnasta, miten ympäristönäkökulma huomioidaan hankinnoissa. Näistä kunnista 43:ssa hankinnoille oli asetettu kestävyystavoitteita ja -kriteerejä kuntastrategiassa.
Joensuu on yksi esimerkki tiedostavista kaupungeista. Se kuuluu kohti hiilineutraaliutta pyrkivien kuntien HINKU-verkostoon sekä Ekohankintaverkostoon, jossa hankintayksikköjen edustajat ympäri Suomea pohtivat ohjeistuksia hankintoihin ja käyvät läpi esimerkkejä hyvistä käytännöistä.
Pelkkä strategiaan kirjaaminen ei kuitenkaan riitä, vaan toiminta pitää myös jalkauttaa tehokkaasti kunnan sisällä.
– Hankintatoimi on niin hajautunut, että ymmärryksen siirtyminen ympäri organisaatiota vaatii tehokasta koordinointia hankintoja tekevien yksikköjen välillä, Alhola sanoo.
Tämä vaatii runsaasti tekeviä käsipareja. Ja niitä ei meinaa olla tarpeeksi.
Käsiparien puuttumisen ja tarpeen tunnistaa Vantaan kaupungin hankintakeskuksen erityisasiantuntija Salla Koivusalo, joka koordinoi vastuullisia hankintoja.
Ydinkysymys vastuullisessa hankinnassa on usein hinta, Koivusalo sanoo. Vastuullisuuteen ei yleensä ole varattu erikseen rahaa.
– Sellaista kuntaa ei varmaan ole, joka ei olisi kunnianhimoinen päästövähennys- ja hiilineutraaliustavoitteissa, mutta aika vähän on konkreettisia tavoitteiden toteuttamisen kustannuslaskelmia, jotka vietäisiin myös budjettivalmisteluun.
Eräs esimerkillisesti edennyt kaupunki on Pudasjärvi, joka on linjannut julkisen rakentamisensa lähtökohtaiseksi materiaaliksi hirren. Elinkaarimallilla rakennettu Pudasjärven hirsinen koulukampus on herättänyt maailmanlaajuista kiinnostusta. Hirrestä rakentaminen on myös ympäristöteko, muistuttaa Oulun yliopiston Moderni hirsikaupunki -hankkeen Pudasjärven osahankkeen projektipäällikkö Aila Ryhänen.
