Helsingin seutu on suureksi osaksi rakentamatonta metsää ja peltoa. (Kuva: Tuula Palaste-Eerola)

Uudenmaan liiton maakunta-arkkitehdin ilmavalokuvat näyttävät hyvin Helsingin seudun rakentamistilanteen. Pääkaupunkiseudun kunnat kärvistelevät asunto-ongelmissa, ja samaan aikaan pääradan varsi huutaa tyhjyyttään.

Uudenmaan liiton maakunta-arkkitehti Tuula Palaste-Eerola on kuvannut Uuttamaata ja Helsingin seutua kuumailmapallosta ja pienlentokoneesta. Kuvista näkyy, että Helsingin seutu on suurelta osin rakentamatonta metsää ja peltoja.

Epätasainen asuntotilanne köyhdyttää ihmisiä ja estää talouden kasvua.

Moni ihmettelee mikä pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoissa on oikein mennyt vikaan, kun vuokra-asuntojen tarjonnassa ei synny kysyntää vastaavia tuotteita, vaikka edes jossain määrin kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarvitsijoita ja hakijoita on yllin kyllin.

– Itse asiassa markkinat ovat osin reagoineet vuokra-asuntojen ylikysyntätilanteeseen ja vieläpä yhteiskunnan toteuttaman sääntelyn avulla, ympäristöministeriön erityisasiantuntija Peter Fredriksson sanoo.

– Joitakin vuosia sitten tehtiin mahdolliseksi perustaa niin kutsuttuja asuntorahastoja, joista yksityiset sijoittajat voivat saada rahoilleen kohtuullisen tuoton vuokra-asuntojen tarjoamisesta. Asuntorahastoja syntyi lukuisia ja ne ovat kehittämässä konseptejaan ja avaamassa ovensa myös piensijoituksille.

– Tämän seurauksena on saatu aikaan vapaarahoitteisen vuokra-asuntojen tarjonnan merkittävä lisäys pääkaupunkiseudulla, mutta sellaisella vuokratasolla, joka ei palvele suurta osaa pieni- ja keskituloisista asunnontarvitsijoista, puhumattakaan perustoimeentulotuella eläviä.

Asumisneuvoja vuokralaisen
ja vuokranantajan kumppanina

Fredriksson ehdottaa, olisiko nyt aika uudelle avaukselle, jossa voitaisiin hyödyntää markkinoilla olevaa vuokra-asuntojen tarjontaa ja luoda toimintamalli, jossa yksityisen tai institutionaalisen vuokra-asuntojen omistajan kannattaa vuokrata asuntonsa myös pienituloiselle esimerkiksi sen vuoksi, että kyse on pitkäaikaisesta vuokrasuhteesta, jossa vuokranmaksu on turvattu ja huoneisto pysyy kunnossa.

– Tällaisesta toimintamallista on jo lupaavia kokemuksia. Helsingin kaupungin asumisneuvojien asiakkaista 21 prosenttia sijoittui vuonna 2014 joko yksityisen vuokranantajan tai vapaarahoitteisen vuokranantajan omistamaan asuntoon.

Lue koko artikkeli ja lisää asumisesta Kuntalehdestä 4/2015.

Avatar
Riitta Vainio
riitta.vainio@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Tuula Palaste-Eerolan näkemys on oikea. Hän on itse rohkaistunut tutustumaan ja katsomaan metropolialuttamme kokonaisuutena ilmasta. Havainnot ovat oikeita: metsää ja tyhjää tilaa on vaikka kuinka. Kuntapäättäjien pitäisi saada tarkastelulento kotiseudulleen – laajemmin koko pk-seudulle, jolloin heille selviäisi, miltä “suurkaupunkimme” näyttää ja miten kokonaisuutta kannattaisi uudelleen arvioida. Yhtenä käsittämättöminpänä seikkana nostan vielä esiin Malmin lentokentän hävittämisvimman. Lentokentän menettämisellä ei metropoli saavuta mitään. Sen säilyttäminen pitää sen samalla tasolla muiden maailman metropolien kanssa, joissa yleis- ja bisnessilmailulle on oma väylänsä. Helsinki-Vantaa ei niele sitä osuutta lainkaan. Sulkeeko Helsinki yhden kansainvälisen ovensa Suomesta lähdölle ja maahan tulolle – tyystin koko tulevaisuuttamme ajatellen? Vastuunkantajien nimet kirjautuvat historiaan ja tulevaisuus kävelee mahdollista Malmin hätäistä sulkemista vastaan. Se nyt vain yhtenä esimerkkinä maakunta-arkkitehdin muuten ansiokkaaseen avaukseen liittyen (olisko osaltaan hätähuuto – herättelyä päättäjien suuntaan laajojen kokonaisuuksien oivaltamiselle?).

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*