Kunnissa ja yrityksissä etätyön määrä muuttui vain vähän vuoteen 2021 verrattuna. (Kuva: Pixabay)

Korona hellitti, mutta etätyötä tekevien määrä ei ole juuri vähentynyt. Tämä tieto selviää Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta, jonka mukaan viime vuonna 11 prosenttia työllisistä ilmoitti työskennelleensä koko työaikansa kotona. Heidän osuutensa pieneni kolme prosenttiyksikköä vuodesta 2021.

Ainakin puolet työajasta kotona työskennelleiden osuus nousi 13 prosenttiin.

Koronarajoitusten poistuminen ja siirtyminen kokoaikaisesta etätyöstä hybridityöhön näkyi odotetusti koko työajan kotona työskennelleiden määrän vähenemisenä ja ainakin puolet ajasta kotona työskennelleiden lisääntymisenä.

Ei lainkaan kotona työskennelleitä oli 55 prosenttia työllisistä. Heidän osuutensa pysyi lähes samana edellisvuoteen verrattuna.

Jo ennen koronaa etätyön suosio lisääntyi

Työvoimatutkimuksessa mitataan etätyötä kysymällä, onko viimeisen neljän viikon aikana työskennellyt kotona koko työajan, ainakin puolet työajasta, vähemmän kuin puolet työajasta vai ei lainkaan.

Viides vaihtoehto on, ettei ole tehnyt työtä viimeisen neljän viikon aikana, esimerkiksi loman takia. Heitä oli neljä prosenttia vastaajista molempina tarkasteluvuosina.

Mittaustapa perustuu EU-asetukseen, jonka mukaan etätyö katsotaan kotona työskentelyksi.

Kuntaliiton kaupunkikehityspäällikkö Henrik Lönnqvist pitää jopa hieman yllättävänä, miten paljon korona-ajan alkaessa voimakkaasti suosiotaan kasvattanutta etätyötä edelleen tehdään.

Etätyön suosio oli jo ennen korona-aikaakin ollut kasvu-uralla, Lönnqvist huomauttaa.

– Voi olla, että etätyöhön liittyviä lukkoja avautui merkittävällä tavalla korona-aikana. Ehkä tässä on tapahtunut henkinen muutos siihen, että työtä arvioidaan entistä selvemmin tulosten mukaan.

Uusia haasteita johtamiseen

Lönnqvist painottaa, että etätyön vaikutusten arviointi jatkuu.

– Miten vaikuttaa työhön pitkässä juoksussa, että sitä tehdään enemmän etänä?

Niin kutsutun hiljaisen tiedon siirtyminen tekijältä toiselle voi vähentyä, kun työntekijät kohtaavat etätyön lisääntyessä harvemmin toisiaan kasvotusten.

Kuntaliiton kaupunkikehityspäällikkö sanoo, että harvoin työtä tehdään pelkästään etänä.

– Monessa paikassa tarvitaan ainakin jonkinlaista läsnäoloa ja yhteistyötä.

Jotkut työntekijät saavat valita, että tekevätkö he töitä kotonaan vai työpaikalla.

– Kaikki eivät halua olla kotona töissä, Lönnqvist sanoo.

 Kunnissa on paljon töitä, joita ei voi tehdä etänä, Lönnqvist jatkaa.

– Kunnissa on runsaasti tehtäviä, jotka vaativat asiakaspalvelua. Esimerkiksi opetuspuolella, kunnossapidossa ja kulttuurissa on paljon töitä, joita ei voi tehdä etänä.

– Sitten taas vaikkapa hallintotöitä voi olla mahdollista tehdä kotona.

Etätyö asettaa johtamiseen uusia haasteita.

– Johtamiselta vaaditaan uudenlaista otetta. On panostettava havainnointiin esimerkiksi työhyvinvoinnin näkökulmasta, jotta tunnistetaan työntekijöiden tarpeita.

Johtamisessa on panostettava mahdollisesti myös siihen, että etätyönkin aikana on työntekijöille selvää, miten tiimityötä tehdään ja miten tietoa välittyy tarvittavalla tavalla.

Kotona työskentely on yleisintä valtion töissä

Tilastokeskuksen mukaan valtion palveluksessa palattiin lähityöhön kuntia ja yrityksiä innokkaammin. Koko työajan kotona työskennelleiden osuus tippui valtiosektorilla viime vuonna 36 prosentista 21 prosenttiin, mutta ainakin puolet työajasta kotona tehneiden osuus kasvoi 8 prosenttiyksikköä.

Kunnissa ja yrityksissä etätyön määrä sen sijaan muuttui vain hieman vuodesta 2021. Joka tapauksessa valtiolla tehdään edelleen etätöitä selkeästi enemmän kuin esimerkiksi kunnissa.

Kotona työskentely on ollut aiemminkin selvästi yleisempää valtiolla kuin kunnissa tai yrityksissä. Valtion suurimmilla toimialoilla – esimerkiksi julkisessa hallinnossa, koulutuksessa sekä ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa − on paljon työpaikkoja, joiden työtehtäviin etätyö on soveltunut hyvin.

Etätyö yleisintä Uudellamaalla

Henrik Lönnqvist kertoo, että etätyömahdollisuuksien määrät vaihtelevat myös maakunnittain.

– Tämä liittyy luultavasti siihen, että ammatti- ja toimialarakenteet ovat erilaisia. Esimerkiksi Uudellamaalla on suhteessakin paljon enemmän etätyötä tekeviä kuin vaikkapa Kainuussa.

Etätyön lisääntyminen vaikuttaa siihen, missä kunnissa ihmiset tekevät työtä. Lönnqvistin arvioiden mukaan jotkin kunnat voivat hyötyä etätyöhön lisääntymisestä enemmän kuin toiset, mutta kokonaisuudessaan muutokset ovat olleet varsin maltillisia.

– Ehkä nyt ihmisten ei tarvitse mennä samalla tavalla keskuskaupunkeihin töihin kuin ennen ja muuttotappiosta kärsineille kunnille voi aueta uusia mahdollisuuksia. En usko kuitenkaan merkittävään väestön leviämiseen etätyön yleistyessä.

Esimerkiksi Tampereen ja Turun kaupungit ovat kasvaneet voimakkaasti myös viime vuosina, Lönnqvist huomauttaa.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 Uusimaa menetti muuttoliikkeessä asukkaita muihin maakuntiin, esimerkiksi Pohjois-Karjalaan, Etelä-Savoon ja Kanta-Hämeeseen.

Lisäksi Tilastokeskuksen tiedoista selviää, että etätyö oli aiempien vuosien tavoin yleisintä Uudellamaalla. Koronarajoitusten väistyessä kotona työskentely jonkin verran väheni. Näin kävi myös Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa, joissa hyvin työllistävillä toimialoilla kokoaikainen kotona työskentely alkoi viime vuonna korvautua osittain hybridityöllä.

Lue myös:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä