Pelaaminen voi auttaa onnellisessa ikääntymisessä
Armi Aaltonen keilasi menestyksekkäästi Kaikki pelaa -seminaarissa. Hän näkee peleissä paljon potentiaalia. (Kuva: Kunta.tv)
Iso osa ikäihmisistä ei pelaa videopelejä, mutta pelaajien määrä on kasvussa. LähiVerkko-projektin teettämän kyselyn mukaan 57 % yli 64-vuotiaista internetiä käyttäneistä oli viimeksi kuluneen vuoden aikana pelannut digitaalisia pelejä tietokoneella, tabletilla, pelikonsolilla tai muulla laitteella.
– Osa harrastaa pelaamista jo hyvin monipuolisesti, osa näkee pelit vieraana, jopa haitallisena asiana, jonka äärelle lapsenlapset unohtuvat tuntikausiksi kertoo LähiVerkon projektisuunnittelija Ida-Maria Pankka.
Pelaamiseen voi yhä liittyä tabuja ja ennakkoluuloja, joiden murtamiseen voi ryhtyä kannustamalla – pelaamaan huvin vuoksi.
– Pelaaminen ihan yhtä hyvää ajanvietettä kuin mikä tahansa muukin, sanoo eduskunnan hallintovaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen Olli-Poika Parviainen, joka piti puheenvuoron tannoin Kuntatalolla järjestetyssä ikäihmisten Kaikki pelaa –seminaarissa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kunnat voisivat Parviaisen mielestä miettiä pelillisyyden mahdollisuuksia esimerkiksi kuntoutusta järjestäessään.
– Peleillä voisi olla mahdollisuus myös onnistuneemman vanhenemisen edistämisessä, eli pelit voisivat auttaa iäkkäämmäksi käyvää väestöä elämään onnellisempana pitempään.
Videopelaamisessa piilee suuria mahdollisuuksia iloksi ja hyödyksi ikäihmisille, mutta pelit vaativat toisaalta vielä kehittämistä, sanoo niin ikään Kaikki pelaa -seminaariin osallistunut Armi Aaltonen.
– Näkemykseni mukaan naiset ovat aktiivisempia pelien harrastajia, Aaltonen sanoo. Hän muistuttaa, että pelaamisen mielekkyyteen vaikuttaa suuresti sopiva seura.
Armi Aaltonen Kunta.tv:n haastattelussa:
Vaikutus muistiin arvioitava huolella
Pelitutkija Tapani Liukkonen Turun yliopistosta muistuttaa, että pelien kehittäviin ominaisuuksiin kannattaa innostuksesta huolimatta suhtautua terveellä kriittisyydellä. Vaikka jotkut tutkimukset ovat osoittaneet pelaamisen hyödyt esimerkiksi muistin kehittämisessä, ne kohdistuvat yleensä hyvin kapea-alaisesti johonkin muisti- tai aivotoimintoon.
– Kun se kaupallisestaan, tämä koko kapea juttu laajennetaan koskemaan koko muisti- ja aivotoimintoja vaikka totuus on, että löydettiin pieni vaikutus johonkin täsmälliseen asiaan.
Toisaalta pelatessa saatu onnistumisen kokemus tuo hyvän mielen, mikä taas johtaa siihen, että ihminen kokee elämänsä paremmaksi – siitä huolimatta mikä on vaikutus muistiin.
– Se piristyminen voi olla merkittävä. Se voi esimerkiksi estää sen, että ikäihminen jää kotiin kun ei uskalla lähteä mihinkään. Jos luottaa siihen, että edelleen menen ulos, pysyy liikkuvampana ja sosiaalisempana ja elämä on parempaa, Liukkonen sanoo.
– Pelin hyöty voi tulla jostain muustakin kuin nimenomaan siitä että muistaisi paremmin.
Peli voi pistää liikkeelle
Liukkonen on havainnut, että aktiiviset vanhukset ovat aktiivisia ilman pelejäkin. Sellaisille jotka eivät liiku muuten, liikuntapelit voivat tarjota oikeaa pientä jumppaakin, mutta todellinen hyöty tulee ennen kaikkea siitä, että ihminen voi saada kipinän liikkua myös pelin ulkopuolella.
– Ihminen joka ei syystä tai toisesta liiku voi pelin avulla aloittaa kevyesti ja saada rutiinia ja onnistumisen tunnetta, Liukkonen sanoo.
– Ja jos ihminen saa liikkeelle itsensä ja alkaa vaikka käydä kävelyllä, silloin peli on tehnyt tehtävänsä.
Myös Liukkonen sanoo, että loppujen lopuksi ikäihmiset ovat pelaajia siinä missä muun ikäiset.
– Pelaaminen on hauskaa, ei iällä ole siinä tekemistä. Ikä ei tuo automaattisesti rajoitteita, niitä voi olla missä tahansa ikäryhmässä. Ikäihmisillä ei vain ole välttämättä samaa pelaamisen taustaa kuin nuoremmilla. Kun he löytävät itselleen pelin, jos löytävät, se on hauskaa.
Artikkelia muokattu 16.11. klo 12.45: 57 prosentin osuus koskee nimenomaan internetiä käyttäviä yli 64-vuotiaita.
Olli-Poika Parviaisen haastattelu Kunta.tv:ssä:
