Pirkanmaa aikoo ottaa hallitusta tiukemman tavoitteen hiilineutraaliustoimissa
Kuva: Ville Miettinen
Tampereelle rakennettavan raitiotien odotetaan parantavan ilmanlaatua pääväylillä, kun autolla liikkuminen vähenee.
Pirkanmaa pyrkii maakuntien kärjessä hiilineutraalisuutta tavoittelevien edelläkävijöiden Hinku-verkoston jäseneksi. Hakijoina ovat liitto ja ELY-keskus yhdessä.
Pirkanmaan liiton maakuntahallitus päätti hakemuksen jättämisestä viime maanantaina, ELYssä asia on käsitelty jo aiemmin.
Hinku-maakuntanimitystä saa käyttää, jos ELY-keskus ja/tai maakunnan liitto sitoutuvat yhdessä maakunnan Hinku-kuntien kanssa vähentämään 80 prosenttia maakunnan kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.
Sitoutuneiden Hinku-kuntien asukasmäärän tulee kattaa vähintään 80 prosenttia maakunnan asukasmäärästä. Yksikään maakunta ei vielä ole virallisesti Hinku-maakunta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Pirkanmaalla tuo osuus on 87 prosenttia. Merkittävä vaikutus on sillä, että Tampereesta tuli keväällä ensimmäinen Hinku-verkostoon liittynyt suuri kaupunki-
– Tampere ei ole vaan sitoutunut, vaan lähtenyt jo läpileikkaavasti etsimään myös keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Seuraavia kuntia odotellaan mukaan ihan lähiaikoina. Enää ei tarvitse miettiä yksin, kirjoittaa Pirkanmaan ELY-keskuksen erityisasiantuntija Soili Ingelin tuoreessa verkkokolumnissaan.
Ingelin muistuttaa, että Pirkanmaan tavoite on kovempi kuin maan hallituksella, jonka tavoitteena on Suomen hiilineutraalius vuonna 2035.
Tosin hallitus ilmoitti viime viikolla, että tavoitteeseen pääseminen ei nykytoimenpiteillä onnistune, vaan uusia tarvitaan. Yksi uusi, vielä kansallisesti melko katsomaton kortti olisi maakunnallisen ilmastotyön vahvistaminen.
Pirkanmaalla Hinku-maakuntahanke lähti pohdinnasta, että tulevaisuudessa tavoitteita kannattaa katsoa yhdessä, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto, sd.
– Meillä on erilaisia kuntia väestöltään ja pinta-alaltaan, ja osassa on eri haasteita tavoitteiden kanssa. Kun niitä katsellaan yhdessä, voidaan käyttää vahvuuksia ja tehdä yhdessä.
Lehdon mukaan tarkoitus ei ole suinkaan painostaa kuntia, jotka eivät ole Hinku-verkostossa, vaan näitä tuetaan ja informoidaan maakunnallisen hankkeen kautta.
Lehto arvioi, että kuntatasolla myös arjen teoissa, pienissäkin, voi pyrkiä kohti laajempaa tavoitetta. Aina ei kyse ole välttämättä resursseista, vaan vaikuttavuutta voi löytää myös omia toimia uudelleen tarkastelemalla, hän sanoo.
ELY huomioi ilmaston kaikessa
Valtion aluehallinnon organisaatio ELY-keskus koordinoi Pirkanmaan ilmastotyötä ja haluaa itse näyttää esimerkkiä. Ingelinin mukaan ilmasto huomioidaan Pirkanmaan ELY-keskuksessa jo kaikessa toiminnassa ja suunnittelussa. Ilmastonmuutos on yksi toiminnan kehittämisen painopisteistä yhdessä kiertotalouden ja digitalisaation kanssa.
– Olemme sitoutuneet tekemään kaikessa toiminnassamme kaiken minkä pystymme ilmaston eteen, Ingelin sanoo Kuntalehdelle.
Maakunnallist(a)en toimijoiden yhteistä ilmastotyötä on vauhdittanut erityisesti Pirkanmaan liiton ja Pirkanmaan ELY-keskuksen yhdessä rahoittama Canemure (carbon neutral municipalities and regions) -hanke.
EU-rahoitteinen, valtakunnallinen laaja ilmastohanke pyrkii mm. edistämään älykästä ja vähähiilistä liikkumista sekä luomaan edellytyksiä vähähiiliselle tuotannolle ja kulutukselle. Canemuresta jalkautuu Pirkanmaalle sekä alueellinen osio että Tampereen kaupungin koordinoima pilottihanke, joka pyrkii lisäämään joukkoliikenteen käyttöastetta ja edistämään matkaketjuja monipuolisin kokeiluin.
Ilmastotyö ylittää kuntarajat
Maakunnallinen hinkuhanketyö on ollut käytännössä käynnissä vuodesta 2016 lähtien.
Hämeenkyrön kunta liittyi Hinku-verkostoon 2017 ja muut ovat seuranneet perässä.
Kuntien ja maakunnan toimet kulkevat osin omia polkujaan, osin yhdessä – tavoite on sama.
ELYssä nähdään, että maakunta on sopiva alue tehdä työtä, Soili Ingelin sanoo.
– Monet liikenneratkaisut ja myös esim. hiilinielukysymykset menevät yli kuntarajojen, hän muistuttaa. Myös esim. yritysten ja korkeakoulujen kanssa voidaan maakuntatasolla tehdä uudenlaisia avauksia.
Maakuntien rooli ilmastotyössä on itse asiassa melko tuore ja vielä hahmottumassa, sillä pitkään ilmastotyö on mielletty lähinnä kuntien ja valtion keskushallinnon tehtäväksi, Ingelin sanoo
– Totta kai kuntien rooli nähdään edelleen todella merkittävänä, mutta on myös asioita joissa pystymme viranomaisina tukemaan kuntia maakuntatasolla. Esimerkiksi hiilinielukysymyksissä teemme paljon yhteistyötä LUKEn ja Metsäkeskuksen kanssa, jotta pystymme edistämään asioita, joita voi soveltaa koko maakunnassa. ELY-keskusten välittävää roolia ei ole vielä oikein osattu ottaa täysimääräisesti ilmastotyössä käyttöön. Liitolla puolestaan on oma roolinsa – ja yhdessä tämä kokonaisuus voi toimia hyvinkin vaikuttavasti.
”Olennaista tiedolla johtaminen”
Pirkanmaalla asetettiin jo vuonna 2016 tavoitteeksi olla hiilineutraali vuonna 2030. Tuoreen laskelman mukaan Pirkanmaalla on pystytty vähentämään kasvihuonepäästöjä 32 prosenttia vuodesta 2007 lähtien.
Ensimmäisenä Pirkanmaalla Hinku-verkostoon liittynyt Hämeenkyrö on vähentänyt päästöjä 50 prosenttia 2007-2016 ja näyttää mallia muille.
Maakunnan kova tavoite heti alkuun on tehnyt työstä tavoitteellista, Soili Ingelin sanoo. Tavoitteita ja määrätietoisuutta vaaditaan, sillä asiat ovat pitkäketjuisia ja hyvät ideat etenevät usein hitaasti käytäntöön.
– Olennaista on tiedolla johtaminen, jota ilman vaikuttavuutta ja realismia ei saavuteta.
Pirkanmaalla asiaa mietitään mm. maakunnan hiilineutraaliusvyöhykkeiden kautta.
– Vahvalla kaupunkiseudulla on hyvä joukkoliikenne, syrjemmällä kuljetaan enemmän omalla autolla mutta hiilineutraaliuden vahvuus voi olla hiilinielut ja maatalouden ja energian kehittäminen. Koetamme kehittää kokonaisuutta kunkin alueen vahvuuksien kautta, tai ymmärtää millaista hiilineutraalius voi maakunnan eri kehillä olla.
Alueiden komitea vaatii kaupungeille isompaa roolia
Euroopan alueiden komitea on pitkään vaatinut kaupungeille ja alueille virallista roolia kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Komitean mielestä kansallisten hallitusten tulisi resursoida alueiden ja kuntien ilmastotyötä nykyistä reippaammin.
Alueiden komitean Suomen valtuuskuntaan kuuluva espoolaisvaltuutettu Sirpa Hertell, vihr./EPP, esitteli aiemmin lokakuussa alueiden komitean lausunnon, jossa tarkastellaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista alue- ja paikallistasolla.
– Ilmastoneutraalisuuden saavuttaminen ei ole vain teknisesti ja taloudellisesti mahdollista, vaan myös poliittisesti palkitsevaa. Tähän muutokseen tarvitaan mukaan Euroopan alueet ja kaupungit, Hertell sanoi ja viittasi Euroopan komission uudeksi puheenjohtajaksi valitun Ursula von der Leyenin Green Deal –suunnitelmaan, joka sisältää noin 20 erilaista poliittista ehdotusta, jotka ulottuvat kestävän Euroopan investointisuunnitelman luomisesta hiilen verotuksen ja hiilibudjetin käyttöönottoon ja Euroopan investointipankin osittaiseen muuttamiseen ilmastopankiksi
Hertell painotti lausunnossaan, että paikallistason vastuulla on noin 65 prosenttia kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta, ja että kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseksi on oleellista asettaa paikallisia tavoitteita, paikallisia täytäntöönpanotoimia sekä indikaattoreita edistyksen mittaamiseksi ja seuraamiseksi – ja saatava kansalaiset mukaan.
Jalkauttaminen vaatii ihmisiä ja osaamista
Toimenpiteiden jalkauttaminen alueiden kautta paikallistasolle ja vaikuttavuus vaatii ihmisiä ja osaamista, resursseja.
– Toisaalta on hirveän kannustavaa, että tajuaa, kuinka paljon voi tehdä myös pienellä rahalla, Ingelin sanoo.
– Konsteja on, mutta tarvittaisiin laaja-alaisesti ymmärtäviä ihmisiä.
Tätä on Pirkanmaalla pyritty jumppaamaan: erityisosaajia on haettu ja löydettykin, ja osaamista yhdistetty.
Kysymys on koko maakunnan ja koko ELY-keskuksen tehtäväkentän läpileikkaavasta ilmiöstä.
– Emme ole löytäneet vielä yhtään tehtävää, joka ei joltain sivulta liity ilmastoon. Se täytyy vain hoksata ja tuoda tekemiseen todeksi.
