Selvitys: Selkeät toimintamallit paras ase sisäilmaongelmien selättämisessä
Merkittäviä sisäilmaongelmia esiintyy yleisimmin peruskoulu- ja lukiorakennuksissa. Kuvassa helsinkiläisen Aleksis Kiven koulun väistötila muutaman vuoden takaa. Kuva: Ville Miettinen
Sisäilman haasteisiin liittyvät toimet hoituvat tehokkaimmin kunnissa, joissa sisäilma-asioille on luotu selkeät toimintamallit. Tulos käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen ja Suomen Kuntaliiton laatimasta SisäNyt-selvityksestä. Selvityksen tuloksia hyödynnetään Terveet tilat 2028 -ohjelman toimeenpanossa.
Selvityksen mukaan noin 70 prosenttia kunnista on laatinut kirjallisen ohjeen, jossa kuvataan sisäilmaongelmien käsittelyprosessi ja määritellään eri toimijoiden rooli prosessin etenemisessä. Kolme neljäsosaa kyselyyn vastanneista kunnista oli nostanut sisäilman ja siihen liittyvät tekijät kunnan strategiaan. Näillä kunnilla sisäilmatilanteiden hallinta oli verrattain parempaa.
Kipeimmin kunnat kaipaisivat lisäohjeistusta muun muassa terveydellisen merkityksen arvioinnissa, vaativimpien kohteiden priorisoinnissa sekä viestinnän ja sähköisen tiedottamisen tehostamisessa.
Selvityksessä tarkasteltiin sisäilman laatua yksityisissä ja julkisissa rakennuksissa Suomessa ja Ruotsissa. Molemmissa maissa kiinteistökannan ikärakenne ja riittämättömät investoinnit arvioitiin keskeisimmäksi taustasyyksi sisäilmaongelmille.
Kuntien arvion mukaan merkittäviä sisäilmaongelmia esiintyy yleisimmin peruskoulu- ja lukiorakennuksissa. Kunta-alan työpaikoilla sisäilmaoireista kärsivät eniten hoito- ja opetusalalla työskentelevät kuntalaiset.
