Sinnemäki ärähti kaupunkitutkijalle

Helsingin kaupunkiympäristöstä vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäki, vihr., on vastannut Facebookissa räväkästi keskusteluun, jossa arvostellaan asuntopolitiikkaa siitä, että rakennetaan liian pieniä asuntoja. Erityisesti hän vastaa kaupunkimaantieteen professorille, kaupunkitutkimusinstituuttia johtavalle Mari Vaattovaaralle, joka sanoi Helsingin Sanomissa,  että maailmalla kauhistellaan suomalaisia miniasuntoja. Hänellä on kansainvälisiä esimerkkejä pyrkimyksestä suurentaa asuntojen kokoa.

Sinnemäki katsoo, että Vaattovaara antaa vääristyneen kuvan Helsingin asuntopolitiikasta.

Vaattovaara sanoo HS:n haastattelussa, että Helsinki kasvaa kovaa vauhtia. Hänen mukaansa nyt rakennetaan kiireellä kaupunkia, joka ei ole kestävä.

Sinnemäki huomauttaa, että Vaattovaara nostaa perusteeksi väitteelleen Vantaan Martinlaaksoon rakennetut pienet yksiöt.

Sinnemäki muistuttaa, että Helsinki vaatii perheasuntojen rakentamista kaikkiin vapaarahoitteisiin omistusasuntotaloihin.

– Helsingissä ei ole vuosikymmeniin rakennettu sellaista kerrostaloa jossa olisi pelkkiä yksiöitä. Helsingissä ei ole annettu ainuttakaan lupaa suosituksia pienempien asuntojen rakentamiselle. Helsingissä asumisväljyys ei ole pienentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Vaattovaara moittii hellahuoneita

– Köyhille rakennetaan hellahuoneita. Pelkään, että meille tulee huono-osaisuuden kasaumia, Vaattovaara sanoi HS:ssa.

Sinnemäki kiistää Vaattovaaran pelon huono-osaisuuden kasaumista. Sitä vältetään hänen mukaansa Helsingissä aktiivisesti sekoittavalla asuntopolitiikalla, jossa tavoite on, että jokaiselta asuinalueelta löytyy koteja kaikenlaisiin tarpeisiin, ja asuntojen kokovaihtoehdot ja hallintamuotojakaumat ovat monipuolisia.

– Täydennysrakennettaessa vuokratalovaltaisille alueille tehdään omistusasumista ja päinvastoin. Se, että asuinalueilta löytyy monen kokoisia asuntoja ja sekä mahdollisuuksia vuokra- että omistusasumiseen nimen omaan ehkäisee sitä, että huono-osaisuus kasautuisi tietyille alueille.

Yksiöistä eri mieltä

Vaattovaara muistutti arvostetun sosiaalipoliitikon Pekka Kuusen 1960-luvulla esittämästä varoituksesta, että asuntotuotantoa ei pitäisi rakentaa hetkellisen kysynnän mukaan. Kuusi myös ennusti, että 1980-luvulla olisi päästy ”yli kaksiokauden”.
Vaattovaara haluaisi kieltää kokonaan yksiöiden rakentamisen.

Sinnemäki pitää ehdotusta absurdina Helsingissä, jossa kuitenkin lähes puolessa kotitalouksista asutaan yksin.

– Tavoittelemme Helsinkiä, jossa mahdollisimman monella halukkaalla on mahdollisuus asua, emmekä tahdo tilanteen kärjistyvän sellaiseksi, että yksin asuvien olisi entistä vaikeampaa löytää omaan elämäntilanteeseen sopivaa kotia. Se ei ole kenenkään etu.

Yhtä mieltä kaavoituksen ja tonttien merkityksestä

Vaattovaaran mukaan asumisen korkeaa hintaa ei ratkaista rakentamalla miniyksiöitä, vaan kaavoitusta ja tontteja lisäämällä.

– Täsmälleen näin Helsingissä toimitaankin, ja olemme tavoitteidemme saavuttamisessa hyvässä vauhdissa, sanoo Sinnemäki.

– Tällä hetkellä asuinrakentamista lisääviä asemakaavoja on hyväksytty ennätyksellisen paljon, ja Helsingissä on myös rakenteilla poikkeuksellisen paljon asuntoja, yhteensä noin 8400 kappaletta.

Rakenteilla olevista kerrostaloasunnoista suurin osa on Sinnemäen mukaan kaksioita. Asumisväljyys Helsingissä on pysynyt koko 2000-luvun liki samalla tasolla.

– Myös huoneistotyypeittäin tarkasteltuna Helsingin asuntotuotanto on pysynyt melko vakiona koko 2000-luvun, eikä Helsinkiin ei ole rakennettu lainkaan sellaisia taloja, joissa olisi pelkkiä yksiöitä, Sinnemäki huomauttaa.