Suomalainen tekee vuodessa tuhat matkaa kotimaassa
Kuva: Ville Miettinen
Suomalaiset tekevät matkoistaan 45 prosenttia autoilla.
Suomalaiset liikkuvat hyvin samalla tavalla kuin kuusi vuotta sitten, selviää Liikenneviraston julkaisemasta henkilöliikennetutkimuksesta.
Keskimäärin suomalainen teki vuonna 2016 noin tuhat kotimaanmatkaa. Se tarkoittaa, että jokainen suomalainen teki keskimäärin 2,7 matkaa vuorokaudessa. Henkeä kohden laskettu kotimaan matkojen pituus, 41 kilometriä vuorokaudessa, on pysynyt samalla tasolla edellisen, vuoden 2010–2011 tutkimuksen tulosten kanssa.
Mutta kulkutapojen käytössä on tapahtunut muutoksia. Henkilöautomatkat ovat aiempaa pidempiä ja joukkoliikennematkat entistä lyhyempiä.
Joukkoliikenteen matkojen määrä ei ole muuttunut, mutta matkojen pituus on pudonnut.
Henkeä kohti lasketut jalankulun ja pyöräilyn matkasuoritteet ovat säilyneet jokseenkin ennallaan vuoden 2010–2011 tilanteeseen nähden.
Tutkimuspäivänä liikkumattomien osuus on noussut prosenttiyksiköllä ja oli nyt 19 prosenttia.
Vapaa-ajanmatkoja eniten
Noin neljäsosa suomalaisten kotimaanmatkoista liittyy työhön tai koulutukseen, yli kolmasosa vapaa-aikaan, vajaa kolmasosa ostoksiin ja asiointiin ja kymmenesosa kyyditsemiseen tai saattamiseen. Kotimaanmatkoista kaksi kolmannesta on kotoa tai vakinaisesta asunnosta alkavia tai sinne päättyviä.
Yleisimpiä matkakohteita ovat työpaikka, päivittäistavarakauppa ja vierailupaikka.
Liikkumisen alueelliset vaihtelut johtuvat ennen muuta liikennejärjestelmän ja maankäytön eroista. Väestörakenteen erot vaikuttavat selvästi vähemmän.
Suomalaiset tekevät keskimäärin 19 yli sata kilometriä pitkää kotimaanmatkaa vuodessa. Hieman vajaa kolmasosa matkoista liittyy työhön tai koulutukseen ja loput vapaa-aikaan.
Yli sata kilometriä pitkistä kotimaanmatkoista puolet sisältää vähintään yhden. Tavanomaisimpia yöpymispaikkoja ovat vierailupaikat ystävien, tuttavien ja sukulaisten luona.
Aika tärkeämpi kuin pituus
Ensimmäistä kertaa tarkasteltiin erikseen myös seutuja: Uudeltamaalta mukana olivat itäinen ja läntinen Uusimaa sekä Helsingin seutu.
– Luvuissa näkyy kaksikin yleistä trendiä. Kun liikkuminen on helppoa ihmiset, myös tekevät enemmän ja pidempiä matkoja. Toisaalta yksitäisen matkan, esimerkiksi työmatkan, kannalta matkan pituutta tärkeämpi kriteeri on nykyisin matka-aika, sanoo Uudenmaan liiton liikennesuunnittelija Pasi Kouhia.
Suomalaisten kulkupelinä matkoilla oli useimmiten auto, joilla tehdään 45 prosenttia matkoista. Kestävillä liikkumismuodoilla eli kävellen, pyöräillen tai julkisilla tehtiin 37 prosenttia matkoista. Kulkutavat ovat muuttuneet hieman aiemmasta: Henkilöautomatkat ovat aiempaa pidempiä ja joukkoliikennematkat aiempaa lyhyempiä.
Kuntarakenteen erot näkyvät
Itäisellä Uudellamaalla matkoista tehtiin autolla 49 prosenttia, läntisellä Uudellamaalla 52 prosenttia, mutta Helsingin seudulla vain 35 prosenttia. Kestävien kulkumuotojen osuus oli itäisellä Uudellamaalla 32 prosenttia, läntisellä Uudellamaalla 27 ja Helsingin seudulla 50 prosenttia.
– Luvuissa näkyvät hyvin seutujen erot: Mitä enemmän seudulla on ihmisiä, sitä paremmin joukkoliikenne toimii ja korvaa autoilua. Harvemmin asutuilla seuduilla esimerkiksi pyöräilyn edellytysten parantaminen voisi olla yksi ratkaisu. Myös digitalisaation myötä kehittyviltä kuljetuspalveluilta odotetaan paljon, Kouhia sanoo.
30 000 henkeä vastasi
Tiedot käyvät ilmi uusimmasta, vuoden 2016, henkilöliikennetutkimuksesta. Tutkimus on toteutettu kuuden vuoden välein vuodesta 1974 alkaen. Tutkimus kertoo suomalaisten liikkumisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä henkilöliikennematkojen väestöryhmittäisistä, alueellisista ja ajallisista vaihteluista.
Vuoden 2016 henkilöliikennetutkimus toteutettiin aiemmista tutkimuksista poikkeavalla menetelmällä. Siksi vertailtavuutta aiempiin tutkimuksiin ei voida taata. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluivat kaikki kuusi vuotta täyttäneet Suomessa henkikirjoitetut henkilöt Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten liikkumista ajanjaksolla 1.1.2016–31.12.2016. Vastausaste tutkimuksessa oli 44 prosenttia.
Vuonna 2016 tutkimukseen osallistui ensimmäistä kertaa kaupunkiseutuja omilla lisäotoksillaan. Kaikkiaan tutkimukseen vastasi yli 30 000 henkilöä.
