Energiatehokkuuteen panostaminen on tuonut pelkästään Iisalmen sairaalassa noin 30 000 euron vuotuisen säästön energiakuluissa, sairaalateknisen huollon esimies Veikko Honkanen arvioi. (Kuva: Ylä-Savon SOTE)

Suomalaisten yritysten ja kuntien vuosina 2008–2016 tekemät energiansäästötoimet tehostivat energiankäyttöä lähes 16 terawattitunnilla vuoden 2016 lopussa. Määrä ylittää koko Suomen asuinkerrostalojen lämpöenergian vuotuisen kulutuksen.

Suomessa vuosina 2008–2016 toteutetuilla vapaaehtoisilla energiansäästötoimilla on ennakkotietojen mukaan onnistuttu tehostamaan vuotuista energiankäyttöä yhteensä 15,9 terawattituntia sopimuskauden loppuun mennessä. Syntynyt säästö ylittää kaikkien Suomen yli 1,9 miljoonan kerrostaloasukkaan vuosittaisen lämpöenergiankulutuksen.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan säästöihin on päästy sopimuksiin liittyneiden yritysten ja kuntien aktiivisen ja sitoutuneen energiatehokkuustyön ansiosta. Sadat yritykset ja kunnat ovat toteuttaneet yhteensä yli 20 000 erilaista toimenpidettä ja investoineet energiatehokkuuteen runsaat miljardi euroa.

Ylä-Savo tehosti sairaalainvestoinneissa

Energiatehokkuussopimusten 20-vuotisjuhlaseminaarissa viime viikolla palkittiin kunta-alan toimijoista Oulun kaupunki ja Ylä-Savon SOTE -kuntayhtymä. Ylä-Savo on kunnostautunut erityisesti Iisalmen sairaalan investointien energiatehokkuudessa.

Esimerkiksi sairaalan ilmastointijärjestelmä on uusittu niin, että ulos menevästä ilmasta saadaan hukkalämpö hyötykäyttöön lämmön talteenottolaitteilla. Ilmastointilaitteiden pyörimisnopeutta voidaan puolestaan säätää tarkasti taajuusmuuttajilla.

Sairaalakiinteistöissä on investoitu myös uuteen automatiikkaan ja valvontajärjestelmään, jonka kautta huoltomiehet voivat seurata ja säätää taloteknisten laitteiden toimintaa tietokoneelta.

– Kiinteistöautomaatiolla on energian säästämisessä iso rooli. Sen avulla ilmastointi ja lämmitys voidaan optimoida jokaisessa tilassa kulloisenkin käyttötarkoituksen mukaan, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän huoltomestari Matti Karppinen sanoo tiedotteessa.

Oulun laatuohjaus tuo säästöjä

Oulussa puolestaan energiatehokkuuteen on kiinnitetty paljon huomiota sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Eniten tuloksia on tuonut uudisrakentamisen laatuohjaus, joka tuo isoja säästöjä pientalojen omistajille.

– Kaupungin omien kiinteistöjen ohella olemme ulottaneet uudisrakentamisen ennakoivan laatuohjauksen myös yksityiseen rakentamiseen, ennen muuta pientaloihin, Oulun kaupungin rakennusvalvonnan johtaja Pekka Seppälä kertoo.

Laatuohjaus on rakentajille suunnattu kuntalaispalvelu, jossa talon tekniseen ja arkkitehtoniseen laatuun vaikuttavia asioita käydään läpi asiantuntijoiden johdolla ennen rakennusluvan myöntämistä.

– Tarkoitus on saada rakentajat hoksaamaan heille fiksuja ratkaisuja, joilla voidaan esimerkiksi parantaa energiatehokkuutta ilman kosteus- ja homeriskejä, Seppälä sanoo.

Vapaaehtoisuuteen pohjautuvat energiatehokkuussopimukset ovat Suomessa ensisijainen keino täyttää EU:n tiukat velvoitteet energian tehokkaammasta käytöstä. Sopimusten piirissä on ollut suuri osa Suomen energiankäytöstä viimeisen 20 vuoden ajan.

Kunta-alan energiatehokkuussopimus on työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton välinen sopimus energian tehokkaammasta käytöstä kunta-alalla.

Kunnat, kaupungit ja kuntayhtymät allekirjoittavat liittyjäkohtaisen energiatehokkuussopimuksen, jossa ne sitoutuvat Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen toimenpiteisiin ja tavoitteisiin. Sopimuksen mukaisesti liittyjän asuinrakennuskanta liitetään ensisijaisesti Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen vuokra-asuntoyhteisöjä koskevaan toimenpideohjelmaan.

– Uuteen energiatehokkuussopimukseen kaudelle 2017-2025 on tähän mennessä liittynyt jo 45 kuntaa ja neljä kuntayhtymää, kertoo Kuntaliiton energiainsinööri Kalevi Luoma.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*