Julkiset hankinnat voisivat toimia veturina cleantech-markkinoille.

Hallitus ei ole saavuttanut tavoitettaan tehdä Suomesta bio- ja kiertotalouden tai cleantechin edelläkävijä.

Julkiset hankinnat voisivat toimia veturina ympäristöystävällisten ratkaisujen markkinoille, mutta Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tarkastuskertomuksen mukaan niin ei ole tapahtunut.

VTV arvioi, miten cleantech-hankintojen poliittisten tavoitteiden saavuttamisessa on onnistuttu ja miten hankintoja voitaisiin kehittää.

Valtaosan julkisista cleantech-hankinnoista tekevät kunnat. Sellaisia ovat esimerkiksi joukkoliikenteen, energiantuotannon ja rakentamisen ratkaisut.

Valtiolla ja kunnilla on yhteisiä politiikkatavoitteita ja kuntien suurissa hankinnoissa valtion rahoituksella voi olla tärkeä merkitys. Kuntien välille on myös kehittynyt ympäristötavoitteiden saavuttamiseen tähtääviä yhteistyöverkostoja, joiden toiminnassa valtiolla on usein merkittävä rooli.

Yhteisten ympäristötavoitteiden toteuttaminen on kuitenkin vaikeaa, koska valtio ja kunnat toimivat selvästi erillään toisistaan.

Lisäksi valtion omat cleantech-hankinnat ovat usean eri ministeriön vastuulla.

Ratkaisuksi VTV esittää kuntien ja valtion yhteistä hankintastrategiaa.

Valtion eri tahoja ja kuntia voisi sitouttaa yhteisiin päämääriin yhteisellä strategialla ja pitkän aikavälin ympäristötavoitteilla, joita seurataan järjestelmällisesti.

Myös hallinnonalojen välistä yhteistyötä tulisi kehittää.

Esimerkiksi Ruotsissa on käytössä kansallinen hankintastrategia ja pitkän aikajänteen ympäristötavoitejärjestelmä, johon julkiset toimijat ovat sitoutuneet.

Julkisia hankintoja voitaisiin hyödyntää kansallisena strategisena kehittämisvälineenä, mutta se vaatisi hankintojen tekijöiltä, kuten kunnilta, omaa hankintaosaamista ja johtamista.

Biotalouteen ja cleantechiin on panostettu Suomessa viime vuosina voimakkaasti.

Vuosina 2016–2018 biotaloudelle ja puhtaille ratkaisuille on kohdennettu hallitusohjelmassa yli 300 miljoonaa euroa. Julkisten hankintojen yhteenlaskettu arvo Suomessa puolestaan on vuosittain noin 35 miljardia euroa, joka on noin 17 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.

Milka Valtanen
toimitus@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*