”Tapahtuu enemmän kuin kertaakaan sotien jälkeen” – näin kunnat selättävät kiinteistökaaoksen peikot

– Kuntien kiinteistörintamalla tapahtuu enemmän kuin kertaakaan sotien jälkeen. Rakennetun ympäristön lainsäädäntö on muuttunut lähes kokonaan, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Simpanen sanoo.

– EU:n energiadirektiivit tuovat julmetun paljon lisää uutta tekemistä kuntiin, osaajapula on krooninen ja pari miljoonaa neliötä sote-kiinteistöjä jää tyhjilleen.

Kuntien talous ottaa iskuja vastaan hallinnollisen taakan lisääntyessä ja rakentamisen kallistuessa.

Lisäksi on huomioitava, miten tyhjien tilojen rasitus ja osaamisen vaatimuksen kasvu vaikuttavat kuntiin.

Kunnat tekevät, kuten kunnat ovat aina tehneet suurten muutosten keskellä.

– Suunnittelemalla pitkällä aikavälillä toimenpiteet ja toteuttamalla ne.

Kuntaliiton kehittämispäällikkö lisää, että isot muutokset eivät rajoitu vain edellä mainittuihin.

Isossa osassa kuntia väkimäärä vähenee.

– Tämä heijastuu suoraan kuntien kiinteistöomaisuuteen, kun seiniä ei jatkossa tarvita niin paljoa kuin mitä on aiemmin rakennettu.

Päätöksenteko tarvitsee tietoa

Simpasen mukaan kunnassa on varmistettava, että teknisessä toimessa tiedetään muutosten vaikutukset käytännön tasolla.

Samalla päätöksentekoon on tuotettava riittävissä määrin mahdollisimman laadukasta tietoa.

Rahoitus- ja johtamisfoorumissa RAFOssa (5-6.2.) Lahdessa puhuttiin kunnista ja kiinteistöistä, ja erityisesti siitä, miten kuntien talous kestää muutokset. Tässä tilaisuudessa esiintyi keskiviikkona myös Mikko Simpanen. Hänen lisäkseen lavalla olivat talousjohtaja Heli Lähteenmäki Naantalin kaupungista sekä FCG:n johtava asiantuntija Taneli Heikkilä.

Lue myös:

Sote-tilojen tyhjentymiseen varautuvissa kunnissa odotetaan kuumeisesti tietoa siitä, miten valtio korvaa menetyksiä – ”Toivon, että asetuksesta tulee reilu kunnille”