Tekoäly on kunnan arjen mullistava toimistotyökalu – "On nähtävä uutena kansalaistaitona"
Päivätyössään Findatalla Hannu Vilpponen osallistuu eurooppalaisen terveysdata-avaruuden kehittämiseen (EHDS).
Tekoäly tulee ryskyen joka puolelta, halusimme sitä tai emme. Tässä kehityksessä ei ole mitään pelättävää, huomauttaa tutkijatohtori Hannu Vilpponen, joka on perehtynyt tekoälyyn.
– Tekoäly on työkalu, samoin kuin muutkin nykyiset toimistotyökalut. Henkilöstön on vain omaksuttava tekoälyn käyttöön liittyvät uudet työskentelytavat.
Näihin tapoihin kuuluu se, että tekoälyn käsiteltäväksi ei syötetä sellaista tietoa, jota ei paperillakaan jaettaisi ulos.
Hannu Vilpponen (FT) on kognitiotieteilijä ja tutkija, joka on erikoistunut tekoälyn, digitaalisten palveluiden ja julkisten tietojärjestelmien käytettävyyteen.
Hänellä on yli 25 vuoden kokemus matkapuhelinteknologioiden tutkimuksesta sekä julkisen sektorin ICT-kehityshankkeista.
Järvenpääläinen tutkijatohtori suosittelee käsi sydämellä tutustumaan tekoälyn mahdollisuuksiin, jos tässä asiassa ei ole vielä päästy kunnolla liikkeelle.
Mitä uutta kunnat voivat saada tekoälyn avulla, Hannu Vilpponen?
– Työprosesseja voidaan tehostaa ja automatisoida.
Automatisointi voi onnistua, kun kyseessä on rutiinitehtäviä. Tällaisiin tehtäviin lukeutuvat muun muassa asiakirjan luonti, kokousmuistion koostaminen tai vaikkapa tietojen haku.
– Automatisointi voi vapauttaa aikaa vaativampiin tehtäviin.
Pelkoja suurempi asia
Tekoälyn käyttöön voidaan suhtautua kielteisesti, jos sen pelätään vähentävän työpaikkoja. Tiedossa on sekin, että kunnat ja kaupungit etsivät keinoja pienentää henkilöstömenojaan.
Vilpponen haluaa painottaa sitä, että tekoäly on älyttömän iso mahdollisuus. Tekoäly voi hänen mukaansa edistää monin tavoin kuntien taloutta ja kuntalaisten palveluita.
– Tekoäly auttaa tarjoamaan nopeampaa ja yksilöllisempää palvelua esimerkiksi chatbottien ja kielikäännösten avulla.
Tekoäly toimii tukena analyysissä, viestinnässä ja päätöksenteossa. Tekoälyn avulla työntekijä voi kehittää osaamistaan ja laajentaa tehtävänkuvaansa, tutkijatohtori lisää.
Kymmenellä kielellä kiitos
Kielimaailma rikastuu jatkuvasti, kun muun muassa työperäinen maahanmuutto kasvattaa muualla syntyneiden osuutta Suomessa.
Samalla on yhä useammin tarjottava palveluita myös muilla kuin kotimaisilla kielillä.
Vilpponen kertoo, että tekoälypohjaiset käännöstyökalut mahdollistavat monikielistä viestintää.
– Tämä tukee kuntien monikulttuurista asiakaskuntaa ja parantaa viestinnän saavutettavuutta.
Lisäksi Vilpponen nostaa esiin, miten tekoäly tarjoaa tukea päätöksentekoon.
– Toimintakohtaiset tekoälyratkaisut voivat analysoida suuria tietomääriä ja tuottaa ennusteita, jotka tukevat päätöksenteon valmistelua ja strategista suunnittelua.
Terveydenhoidon tukena
Hannu Vilpponen työskentelee tällä hetkellä Findatalla (sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen), jossa hän vastaa tietoturvallisen käyttöympäristön toiminnasta ja kehittämisestä.
Tekoälyn yhteys sosiaalipalveluihin ja terveydenhuoltoon on yleisesti katsottuna vahvistumassa koko ajan.
– Tekoälyä otetaan mukaan hoitoon ja uusia sähköisiä palveluita kehitetään.
Digitaalisuus voi olla monella tavalla avaintekijänä, kun pyritään pistämään sote-asiat kuntoon tulevaisuudessa, Vilpponen näkee.
Samalla on hänen mukaansa pidettävä huolta niistäkin ihmisistä, joille digiasioiden omaksuminen on vaikeaa.
– Tekoäly on nähtävä uutena kansalaistaitona, jonka haltuunotto edellyttää koulutusta työntekijöille ja asiakkaille. Erityisryhmien, kuten vanhusten, muistisairaiden ja maahanmuuttajien, tarpeet on huomioitava sovellusten suunnittelussa ja käyttöönotossa.
– Kuntien täytyy panostaa digitukeen.
Moraalisten periaatteiden toteutuminen on kaiken lähtökohtana.
– Eettisyys on todella tärkeää siinä, kuinka tekoälyä ja sen keräämiä tietoja käytetään.
Maltti on valttia
Sen Hannu Vilpponen haluaa vielä tähdentää, että maltti on monesti valttia myös tekoälyasioissa.
Turhia karikoita kannattaa välttää.
Jos kokonaisuus muodostuu pirstaleiseksi kuntien ottaessa erillisiä toimintakohtaisia tekoälykomponentteja käyttöön, silloin mahdollisia hyötyjä ei saada täysin ulosmitattua, Vilpponen korostaa.
– Tarvitaan toiminnallista ja teknistä ymmärrystä kokonaisuudesta ennen kuin hypätään kehittämään järjestelmätasoisia tekoälykomponentteja.
Tutkimustyössään Hannu Vilpponen toimii osa-aikaisena tutkijatohtorina Vaasan yliopistossa, keskittyen tutkimaan tekoälyn hyödyntämistä johtajuuden tukemisessa.
Lue myös:
Aiemmat kommentit
Keskustele
Luitko jo?
Toivottavasti muistetaan tietosuoja ja tietoturva, kun tekoäly ja sen käyttö on ihan yhtä älykäs tai älytön, kuin sen tekijä ja käyttäjä.