Tutkimus: Kuntapäättäjistä 56 prosenttia kertoo, että omassa kunnassa on kiinteistöstrategia tai toimitilaohjelma – ja 41 prosentilla niitä ei ole
Kun kuntapäättäjiltä kysyttiin rakennuskannan kehittämisen tärkeimpiä painopisteitä, puolet mainitsi rakennusten myymisen ja purkamisen. Kuva: Ville Miettinen
Lähes puolet Talotekninen teollisuus ja kauppa ry:n (Talteka) tutkimukseen vastanneista kuntapäättäjistä sanoo, ettei heidän kunnallaan ole tulevaisuudessa varaa ylläpitää nykyisenkaltaista kiinteistökantaa.
Talteka tiedottaa, että omaa rakennuskantaa pidetään kunnissa kuitenkin tärkeänä osana sekä palveluntarjontaa että vetovoimaa.
Talotekninen teollisuus ja kauppa ry:n teettämän kuntapäättäjätutkimuksen vastaajista 45 prosenttia arvioi, että tulevaisuudessa heidän omalla kunnallaan ei ole varaa ylläpitää nykyisenkaltaista kiinteistökantaa ja kolmannes sanoo sen olevan haastavaa.
Kuntapäättäjät kuitenkin pitävät rakennuksia ja niiden hyvää sisäympäristöä tärkeinä.
Vastaajista 93 prosenttia sanoo oman kunnan rakennuskannan olevan tärkeä osa palvelutarjontaa, tiedotteessa kerrotaan.
80 prosenttia on puolestaan sitä mieltä, että rakennusten viihtyisyydellä, terveellisyydellä ja turvallisuudella on erittäin suuri tai suuri vaikutus kunnan vetovoimaan.
– Terveelliset ja turvalliset julkiset tilat, kuten koulut ja päiväkodit, luovat kuntiin arjen elin- ja vetovoimaa paitsi päättäjien, myös kuntalaisten mielestä. Siksi myönteistä on, että lähes 60 prosenttia tutkimukseemme vastanneista kuntapäättäjistä on tyytyväisiä oman kuntansa rakennusten vetovoimaan ja vain kaksi prosenttia kuvaa tunnettaan masentuneeksi, Taltekan toimitusjohtaja Ilkka Salo kertoo.
– Valtaosa näkee rakennuksilla olevan tärkeä rooli kunnan tulevaisuuden veto- ja pitovoiman kehittämisessä, Salo jatkaa tiedotteen mukaan.
Toisaalta kuntien tiukka taloudellinen tilanne repii kuntapäättäjiä toiseen suuntaan.
– Taloudellisena rasitteena rakennuskantaa pitää tasan puolet vastaajistamme. Huomattavaa kuitenkin on, että vain viisi prosenttia ajattelee, että kuntien ei pitäisi omistaa rakennuksia lainkaan.
Muutosten ristipainetta
Kuntapäättäjien mielipiteitä kuntien julkisista rakennuksista selvittävän tutkimuksen toteutti Iro Research.
Siihen vastasi yhteensä 101 kunnan- tai kaupunginjohtajaa, valtuuston puheenjohtajaa ja muuta kuntapäättäjää ympäri Suomen.
Tutkimukseen vastanneista kuntapäättäjistä 56 prosenttia kertoo, että omassa kunnassa on kiinteistöstrategia tai toimitilaohjelma – ja 41 prosentilla niitä ei ole.
Kaupungeilla strategia on kuntia useammin.
Strategioissa on yleisemmin huomioitu talotekniikan ylläpito ja korjaaminen, sisäympäristön laatu ja hyvinvointialueiden palveluverkostojen muutokset, tiedotteessa kerrotaan.
Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt on huomioitu vain joka viidennessä strategiassa.
– Kuntien rakennuskanta on monenlaisten odotusten, taloudellisten paineiden, sääntelyn tiukentumisen ja hyvinvointialueiden palveluverkostoissa tapahtuvien muutosten ristipaineessa.
– Tämä epävarma tilanne korostaa kiinteistöstrategian merkitystä ja siksi jokaisen uuden valtuuston tulisi varmistaa, että omassa kunnassa on ajantasainen kiinteistöstrategia, Salo lisää tiedotteen mukaan.
Yhteistyö yksityisten toimijoiden kanssa voisi myös tuoda tässä tilanteessa uusia mahdollisuuksia rakennuskannan kehittämiseen.
– Kunnallisten kiinteistöjen pitkäjänteisellä ja tavoitteellisella kehittämisellä ja ylläpidolla on sekä kansantaloudellista että kansanterveydellistä merkitystä, Ilkka Salo summaa.
Purkamisia pohditaan
Kun kuntapäättäjiltä kysyttiin rakennuskannan kehittämisen tärkeimpiä painopisteitä, kuusi kymmenestä nosti ykköseksi ylläpitoon ja kiinteistönhuoltoon panostamisen.
Puolet mainitsi sen jälkeen rakennusten myymisen ja purkamisen.
– Kuntien tarve muokata ja karsiakin rakennuskantaansa on ymmärrettävää. Silti on hätkähdyttävää, että kunnallisten rakennusten myyminen ja purkaminen nousevat peruskorjausten, uudisrakentamisen sekä energia- ja sisäilmaremonttien edelle.
– Kun rakennuksista on pidetty hyvää huolta, niitä on helpompi myydä tai muuttaa niiden käyttötarkoitusta, Ilkka Salo lisää Taltekan tiedotteen mukaan.
Lisäksi tiedotteessa kerrotaan, että tutkimuksen vastaajista 58 prosenttia kertoo, että omassa kunnassa on budjetoitu riittävästi rahaa kiinteistönhallintaan, ylläpitoon ja korjauksiin.
Kiinteistöbudjetista on säästetty tällä valtuuskaudella 59 prosentissa vastaajien kunnista.
Useimmin säästöjä on tehty peruskorjauksista, huollosta ja kunnossapidosta ja teknisten järjestelmien uudistamisesta.
Talotekninen teollisuus ja kauppa ry (Talteka) on elinkeinopoliittinen yhteistyöjärjestö, joka edustaa talotekniikkaa Rakennusteollisuus RT ry:ssä.
Sen jäseniä ovat alan merkittävimmät Suomessa toimivat laitevalmistajat ja tukkukaupat.
Lue myös:
