Kuva: Tapio Mainio
Rajun meritulvan pelätään nousevan nelostielle Kemin eteläpuolella, jossa moottoritie kulkee lähellä merta usean kilometrin matkan Stora Enson tehtaiden kohdalla.

Uusien ennusteiden ja arvioiden perusteella Kemiä ehdotetaan uudeksi merkittäväksi meritulvan tulvariskialueeksi. Voimakkaat syys- ja talvimyrskyt voivat aiheuttaa Perämeren pohjukassa poikkeuksellisia meritulvia.

Tulvavyöhykkeellä sijaitsee muun muassa vaikeasti evakuoitava Länsi-Pohjan keskussairaala, Kemin keskustassa noin tuhat asukasta sekä Kemin ohi kulkeva moottoritie eli nelostie, joka kulkee lähellä meren rantaa. Sen suojaksi kaavaillaan pengerrystä.

Lisäksi tulva voisi katkaista ratayhteyden metsäteollisuusalueille. Maa- ja metsätalousministeriö nimeää kaikki merkittävät tulvariskialueet vuoden loppuun mennessä.

– Kemin nimeäminen Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) laatimalle päivitetylle tulvakartalle tuli hienoisena yllätyksenä. Toisaalta tulvien ennaltaehkäisyyn on nyt mahdollisuus saada valtion varoja, kertoo Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen.

– Sitä varten perustetaan vielä erillinen työryhmä, lisää insinööri ja vesitalousasiantuntija Timo Alaraudanjoki Lapin ELY-keskuksesta.

Esimerkiksi Mauri-myrskyn aikaan vuonna 1982 mitattiin Kemissä suurin vedenkorkeus plus 201 senttiä. Pienin mitattu vedenkorkeus on ollut vuonna 1923, jolloin se oli miinus 125 senttiä.

– Uhkaava tilanne voi syntyä syksyllä, jolloin merivesi virtaa Tanskan salmien kautta ja täyttää Itämerta. Tietyissä tuulioloissa vesi pakkautuu nopeasti Perämeren pohjukkaan ja laukaisee jättitulvan, kertoo meriasiantuntija ja ryhmäpäällikkö Antti Kangas Ilmatieteen laitokselta.

Useat kunnat riskialueita

Suomen rannikon meritulva ei siis johdu ilmastonmuutoksesta ja yleisestä merenpinnan noususta. Välillisesti ilmastonmuutos voi toki lisätä tuulisuutta. Jos esimerkiksi Perämerellä vallitsee veden pintaa nostava matalapaine, ulapalta tuleva raju tuuli kerää vettä lahdelle, jolloin veden seisovat aaltoliikkeet aiheuttavan vedenkorkeuden heilahduksen kohti Perämeren pohjukkaa.

Miltei samanlainen mekanismi toteutui tammikuussa 2005, jolloin vesi peitti melkein koko Helsingin kauppatorin. Myös metrossa oli tuolloin niin sanottu läheltä piti -tilanne.

Tuuli ja ilmapaine pakkaavat vettä Itämeren eri kolkkiin, jos Itämeren kokonaisvesimäärä on korkealla.

– Helsinki ja Espoo ovat edelleen mukana myös päivitetyssä kartassa merkittäviksi meritulvan riskialueiksi. Samoin kartalla ovat Loviisa, Hamina ja Kotka, kertoo kehitysinsinööri Antti Parjanne Suomen ympäristökeskuksesta.

Vuoden 2005 kaltainen merivesitulva voi Ilmatieteen laitoksen laskelmien mukaan toistua joka toinen vuosi vuosisadan lopun ilmastossa.

Sen sijaan nykyisestä Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikon merkittävästä tulvariskialueeksi olisi jäämässä vain Turku.

Sisämaasta uusiksi merkittäviksi tulvariskialueiksi on Parjanteen mukaan tunnistettu Lapväärtti ja Pyhäjoen alaosa. Pyhäjoen tulvakartoitetulla alueella asuu 900 ihmistä.

– Sen sijaan Jyväskylässä ja Salossa riskiä ei enää pidetä merkittävänä. Korjaamme vielä ehdotuksia kentältä ja kansalaisilta saatavan palautteen perusteella, Parjanne kertoo.

Merenpinnan nousuun on varauduttu muun muassa antamalla suositukset alimmista rakentamiskorkeuksista, jotka on määritetty viimeksi vuonna 2014. Uudet arviot eivät johda Parjanteen mukaan rakentamiskorkeuksien nostoon.

TAUSTA: Mauri-myrsky raivosi kaksi päivää vuonna syyskuussa 1982

Lapin rannikkoalueella yksi vuosisadan rajuimmista myrskyistä oli Mauri-myrsky 21.-22.9.1982. Myrsky saapui Perämereltä Oulun korkeudelta ja kulki leveänä rintamana koilliseen viistosti halki Pohjois-Suomen.

Mauri-myrskyn keskituulennopeus oli 18–20 metriä sekunnissa ja puuskissa 30–35 metriä sekunnissa. Voimakkaan tuulen takia merivesi pakkautui Perämeren pohjukkaan ja aiheutti äkillisen voimakkaan vedenpinnan nousun. Kemissä vesi nousi yli kaksi metriä ja aiheutti erilaisia vahinkoja eri puolilla rannikkoa. Tornion saaristossa menehtyi kaksi ihmistä.

Puuskainen tuuli kaatoi laajoilta alueilta metsää, vesi nousi kellareihin ja puita kaatui talojen päälle. Myrsky rikkoi Kemin ja Tornion venesatamat. Ajoksen meriliikennesatama kärsi pahoja vaurioita. Tulvavesi uhkasi myös Kemin sairaalaa, kulttuurikeskusta ja kaupungintaloa. Rantojen läheisyydessä liikenneväylät kärsivät vaurioita, kun merivesi vaurioitti perustuksia. Kemissä vahinkojen määrä oli lähes miljoona euroa.

TEKSTI: TAPIO MAINIO

Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 7/2018

Avatar
Kuntalehti
kuntalehti@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*