Valtion laajakaistahankkeen seuranta saa risuja

Valtiontalouden Tarkastusvirasto (VTV) suosittaa, että liikenne- ja viestintäministeriö seuraa, onko Laajakaista kaikille -hankkeiden yhteydessä syntynyt taloudellisesti kohtuuttomia menetyksiä ja vastuista tahoille, joille niitä ei ole alun perin tarkoitettu.

Tänään julkaistussa laajakaistahankkeen tuloksellisuustarkastuskertomuksessa todetaan, että joissakin kunnissa hankkeen maksuosuusluokitus ja sen muuttumattomuus sekä tiukat tukikelpoisuusrajaukset johtivat kunnan talouteen nähden merkittävään riskinottoon.

– Toteutuessaan riskeillä on avustustarkoituksen vastaisia vaikutuksia kansalaisille, joiden oli määrä hyötyä laajakaistarakentamisen tuesta, raportissa muistutetaan.

Yksi esimerkki pieleen menneestä ratkaisusta löytyy Rautavaaran kunnasta, jonka tietoverkko-osuuskunta hakeutui yrityssaneeraukseen. Rautavaaran kunta joutuu maksamaan pankille takausvastuita 1,8 miljoonaa euroa.

Raportin mukaan kuntien heikko rahoitustilanne ja ankariksi koetut pankkirahoituksen ehdot vaikuttivat siihen, että maksuosuusluokitus ohjasi hankkeiden toteutusta enemmän kuin tavoite saada kohtuuhintaisia laajakaistapalveluja syrjäseuduille.

– Laajakaistahankkeet lähtivät parhaiten liikkeelle kunnissa, joissa valtiontuki kattoi suhteellisesti suurimman osan hankkeen menoista, raportissa todetaan.

Alkuperäisessä selvitysmiehen ehdotuksessa, joka toimi koko hankkeen perustana, ei ollut mukana kuntien sijoittamista maksuosuusluokkiin.

Hankkeen toteutusolosuhteet muuttuivat merkittävästi, kun suuret valtakunnalliset operaattorit vetäytyivät hankkeesta ja alkoivat markkinoida langattomia laajakaistaliittymiään myös niihin talouksiin, joita oli kaavailtu valtakunnallisen hankkeen asiakkaiksi.

Tavoite täyttynee 70-prosenttisesti

Kun toteutus jäi merkittävästi pienemmille toimijoille, kaikille hankkeille ei löytynyt lainkaan toteuttajaa ja kuntalaiset alkoivat perustaa yrityksiä, mm. osuuskuntia, mikä puolestaan johti verkkorakenteen pirstoutumiseen ja suurten verkkokokonaisuuksien hallinnan hankaluuteen.

VTV arvioi, että alkuperäinen tavoite verkon laajuudesta on toteutettavissa 70-prosenttisesti, eli tavoitellun 130 000 kotitalouden sijaan huippunopea verkko tulee noin 90 000 kotitalouden ulottuville.

Parhaiten toimeenpano on laajuutensa ja taloudellisuutensa puolesta onnistunut Pohjois-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä niissä kunnissa joissa valtiontukiosuus on ollut suurin.

Raportoinnissa puutteita

VTV moittii hankkeen vuosikertomuksia vaillinaisiksi sikäli, että kokoava, analyyttinen näkökulma puuttuu.

– Vuosikertomuksissa on raportoitu enimmäkseen vain onnistumisista ja lähinnä Viestintäviraston osalta, ilman edistymisen tilannetta selittävää tulosanalyysia, raportissa todetaan.

Oman hankaluutensa toi se, että hanketta johdettiin sekä Viestintävirastosta että Maaseutuvirastosta. Seurauksena oli päällekkäisyyksiä ja epäyhtenäisyyttä viranomaistoiminnassa.

Laajakaistarakentamisen tukeminen -tuloksellisuustarkastuskertomus