Väyläpolitiikkaan ehdotetaan parlamentaarista pitkäjänteistä suunnittelua
Väyläpolitiikka ei Suomessa ole riittävän pitkäjänteistä, arvioi selvitysmies Erkki Virtanen. (Kuva: Ville Mietinen)
Kunkin hallituksen tulisi asettaa parlamentaarinen elin, joka valmistelee kolmea seuraavaa vaalikautta koskevan väyläpoliittisen suunnitelman, ehdottaa selvitysmies Erkki Virtanen, joka on pääministeri Juha Sipilän, kesk., kutsumana selvittänyt valtion rahoittamien rakennushankkeiden suunnittelun ja toteuttamisen tehokkuutta sekä hankkeiden aikataulu- ja kustannusongelmia.
Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa laaditaan vaalikausittain pitkän aikavälin väyläsuunnitelma.
Virtanen suosituksen mukaan suunnitelman tulisi olla valmis lausuntokierroksineen eduskuntavaaleja edeltävänä vuonna. Uuden hallituksen tulisi sen pohjalta laatia ensimmäisen kehyspäätöksensä yhteydessä hallituskauden kattava väyläohjelma.
”Pitkäjänteisemmän väyläpoliittiseen suunnitelman laatimisen suositukseen liittyen totean, että kuluvalla vaalikaudella tämä tehtävä voitaisiin antaa liikenne- ja viestintäministeri Bernerin johtamalle parlamentaariselle ryhmälle lisäyksenä sen toimeksiantoon ja pidentämällä toimikautta. Lisäksi ryhmään tulisi kutsua asiantuntijaksi Liikenneviraston edustaja”, Virtanen toteaa raportissaan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Virtanen suosittaa myös, että väylähankkeiden aloittamisesta ei tulisi päättää lisäbudjeteissa. Budjetoinnissa ehdotetaan väyläverkon kehittämisessä siirtymistä viisivuotisen siirtomäärärahan käyttöön.
Lisäbudjettipäätökset
vastoin perustuslain henkeä
Virtanen muistuttaa, että merkittäviäkin väylähankkeita on aloitettu lisäbudjettipäätöksin.
”Kun varsinainen kehys- ja budjettimenettely näin ohitetaan on vaarana, että hankkeen valmistelu ja tarkastelu suhteessa väyläpolitiikan kokonaisuuteen ei ole riittävän laadukasta. Uskoakseni on äärimmäisen poikkeuksellista, että väylähankkeelle tulee niin äkillinen tarve, että sitä ei varsinaisen budjetin yhteydessä voida käsitellä”, Virtanen toteaa.
Hänen mielestään tällainen menettely ei vastaa perustuslain henkeä.
”Perustuslain 86 pykälässä todetaan seuraavaa: ”Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys lisätalousarvioksi, jos talousarvion muuttamiseen on perusteltua tarvetta”, Virtanen muistuttaa.
Virtanen suosittaa myös, että momentilla 31.10.77 (Väyläverkon kehittäminen) siirrytään vuoden 2018 alusta käyttämään määrärahalajina viisivuotista siirtomäärärahaa nykyisen kolmivuotisen siirtomäärärahan sijasta.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen otti viime viikolla kantaa pitkäjänteisen infraohjelman puolesta. Koskinen toivoi kokonaiskuvaa siitä, miten liikenneverkko tukee eri alueiden ja samalla koko maan saavutettavuutta, kehitystä ja talouskasvua.
– Infraohjelma, joka ulottuisi useamman hallituskauden yli, tukisi myös kuntien maankäytön pitkäjänteisempää suunnittelua. Samalla se toisi elinkeinoelämän toimintaympäristöön ennustettavuutta ja tukisi talouskasvua, Koskinen sanoi.
