VM ja Kela: Valinnanvapauden aikataulu liian tiukka tietojärjestelmille
Valtiovarainministeriö löysi valinnanvapausesityksestä runsaasti parannettavaa. (Kuva: Ville Miettinen)
Valtiovarainministeriö (VM) suhtautuu epäillen tarvittavien tietojärjestelmien toteuttamiseen sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauden esitettyyn voimaantuloon mennessä.
Tietojärjestelmien toimiminen on useissa yhteyksissä pitkin sote-uudistuksen valmistelua todettu kriittiseksi koko uudistuksen onnistumisen ehdoksi.
Lakiesitysluonnoksessa ehdotetaan lähtökohdaksi, että valinnanvapausmallin palvelutuotannossa on yhteiskäyttöisten valtakunnallisten tietojärjestelmien käyttövelvoite.
ICT-järjestelmätarpeiden yksityiskohtaisempi, hankkeistettu toteuttamissuunnitelma tulisi valmistella erillistä päätöksentekoa varten viivytyksettä, VM:n lausunnossa lakiesitysluonnoksesta todetaan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
”Tietojärjestelmien luotettavuus ja käytettävyys tulevat olemaan avainasemassa, jotta maakunnat pystyvät ohjaamaan uutta järjestelmää tavoitteidensa mukaisesti”, VM toteaa ja muistuttaa, että valinnanvapausmallin voimaantulon ajankohta ja sitä edeltävä lyhyt valmisteluaika antavat aiheen epäilylle tavoitteeseen pääsemisen haasteellisuudesta.
”Asiakkaan valinnanvapauden toteuttamiseksi tarvittavien valtakunnallisten tiedonhallintapalvelujen toteuttamisen tapa jää vielä esitysluonnoksessa avoimeksi”, VM lausuu.
”Jo minimimuutokset
vievät aikaa”
Myös Kela kiinnittää huomiota tietojärjestelmävaatimuksiin lausunnossaan ja muistuttaa, että valinnanvapautta koskeva lainsäädäntö edellyttää merkittäviä täysin uusien tietojärjestelmien ja toimintamallien kokonaisuuksien rakentamista.
Kelan oman toimeentulotuen järjestelmäkokonaisuuden, joka sisälsi useita eri järjestelmiä, palveluita ja integraatiota muihin järjestelmiin pitkälti yhden toimijan sisällä, rakentaminen kesti kaksi ja puoli vuotta.
”Sote-uudistuksen tuomat järjestelmämuutokset kuntiin, maakuntiin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon muille toimijoille ovat mittaluokaltaan huomattavasti laajemmat”, Kela muistuttaa lausunnossaan.
”Jo pelkästään minimimuutokset vievät runsaasti aikaa ja uudistus on niin merkittävä, että siinä tulisi valmistella uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus ja uudistuvat prosessit asiakkaiden, palveluntuottajien, maakuntien sekä muiden toimijoiden näkökulmasta huolella alusta lähtien. Tämän toteuttaminen edellyttää lisää aikaa ja resursseja.
Kela toistaa lausunnossaan jo aiemmin ilmaisemansa viestin halustaan tarjota osaamistaan soten tietojärjestelmäkehityksessä.
”Koska esitetty aikataulu on haasteellinen, Kela ehdottaa tietojärjestelmäkokonaisuuden rakentamista ja palveluiden käyttöönottoa vaiheittain, mikä mahdollistaa valinnanvapauden hyötyjen asteittaisen saavuttamisen sekä toimintamallien tasaisemman sovittamisen uusiin prosesseihin”, Kela lausuu.
Valinnanvapaudessa
tietopalvelujen käyttö korostuu
Myös muut lausujat ovat korostaneet tieotjärjestelmien tärkeyttä ja niiden valmisteluun tarvittavaa aikaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan valinnanvapausmallin toteutus edellyttää tietojärjestelmäratkaisuja, jotka mahdollistavat yhtenäisten tietojen keruun sekä niiden analysoinnin ja jatkuvan raportoinnin palvelujärjestelmän kehittämisen, seurannan ja ohjauksen pohjaksi.
”Valinnanvapausjärjestelmässä palvelujen käyttäjän näkökulma myös tietopalvelujen käyttäjänä korostuu aiempaa enemmän”, THL:n lausunnossa todetaan.
THL:n mukaan tiedonhallinnan ratkaisut tulee tehdä yhdessä sovitun tiekartan mukaan toimeenpanoa priorisoiden ja vaiheistaen.
”Uusien tietohallintaratkaisujen toteutus ja käyttöönotto tulee vaatimaan kalenteriaikaa vähintään kaksi vuotta”, THL arvioi.
Lääkäriliiton mukaan asiakas-/potilastietojärjestelmän yhteiskäytön on oltava valmiina, ennen kuin valinnanvapausjärjestelmää aletaan toteuttaa. Liitto muistuttaa, että nykyisen julkisen palvelujärjestelmän suurimpia saavutuksia on sairaanhoitopiirikohtaisten sairauskertomusjärjestelmien rakentaminen
”Hoitotietojen tulee jatkossakin näkyä kaikissa palvelua tuottavissa yksiköissä yhteisessä ensisijaisessa asiakas-/potilaskertomusjärjestelmässä. Toiminen toissijaisissa arkistotyyppisissä tietokannoissa ei ole realistista. Yhteistä tietojärjestelmää tarvitaan myös toiminnanohjaukseen ja laadunvalvontaan”, Lääkäriliitto muistuttaa.
Juttua muokattu klo 12.35: Lisätty THL:n ja Lääkäriliiton osuudet
LUE MYÖS: Valtiovarainiminsteriö pitää aikataulua kohtuuttomana maakunnille
Yllä esitetyt puolueettomat asiantuntijoiden ja keskeisten toimijoiden esittämät kriittiset mielipiteet on vihdoinkin tajuttava ottaa vakavasti. Eihän asioista tule yhtään mitään, jos tietoyhteydet eivät toimi.
Hyvä, että hallituspuolueidenkin edustajat rupeavat näkemään omilla silmillään ja kuulemaan omilla korvillaaa.