Tenojoen lohenkalastuskielto ajoi Utsjoen vakavaan kriisiin
Kun kesä on ohi, lohenkalastuskielto Tenojoella on aiheuttanut alueelle kymmenen miljoonan euron talousvaikutukset kahdessa vuodessa, sanoo Utsjoen kunnanjohtaja Taina Pieski. Kuva: KotaCollective
Utsjoella on menossa pahin kriisi sataan vuoteen, sanoo kunnanjohtaja Taina Pieski. Ensin koronarajoitukset sulkivat rajakaupan ja ulkomaanmatkailun.
–Meillä oli Norjan raja kiinni melkein kaksi vuotta. Se oli hyvin pitkä aika. Utsjoen hyvinvointi ja elinvoima on rakennettu todella vahvasti norjalaisten varaan.
Utsjoella toimivien yritysten liikevaihdosta jopa 75 prosenttia tulee Norjasta, Pieski kertoo. Koronarajoitusten päälle valtio vielä kielsi lohenkalastuksen Tenojoella kaudella 2021.
–Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan Tenojoen lohi tuo alueelle viisi miljoonaa euroa vuodessa, Pieski sanoo.
Eilen eduskunta päätti kieltää lohenkalastuksen Tenojoella myös tällä kaudella. Kielto astuu voimaan perjantaina 10. kesäkuuta, kun presidentti vahvistaa lain.
–Olisimme toivoneet, että edes saamelaiset perinnekalastajat olisivat saaneet kalastaa Tenojoen lohta viikon ajan. Laskelmien mukaan sillä olisi ollut noin viiden prosentin vaikutus lohikantaan. Meillä on iso huoli siitä, että lohenkalastusperinne hiipuu.
Yhteistyö Norjan kanssa tarpeen
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan lohenkalastuskielto on tarpeen Tenojoen lohikannan elpymisen kannalta. Pieski on toista mieltä.
–Yksinomaan Tenojoelle kohdistuvat toimet eivät tuo ratkaisua. Tilanne on huono myös useimmissa muissa Norjan lohijoissa. Rajoitustoimet ovat tarpeen myös Norjan vuono- ja merialueella.
Pieski toivookin, että Suomi elvyttäisi Tenojoen lohikantaa yhteistyössä Norjan kanssa samaan tapaan kuin Tornionjoella toimittiin Ruotsin kanssa.
–Yhteisillä rajoitustoimilla merialueella saatiin pelastettu Tornionjoen lohikanta. Toivoisimme, että Ruotsin kanssa tehdyn hienon yhteistyön tuloksia hyödynnettäisiin myös Tenojoella.
Utsjoella maaliskuussa työt aloittanut Pieski kertoo olevansa hämmästynyt siitä, että paikallisia asukkaita ei oteta neuvottelupöytään eikä heitä kuulla päätöksenteossa.
–Se ei ole tätä päivää. Toivoisin, että koko neuvottelumalli muutettaisiin osallistavaksi ja paikallisia asukkaita kuulevaksi, hän sanoo.
Utsjoki odottaa valtion apua
Kunnanjohtaja Taina Pieskin mukaan Utsjoki tarvitsee kiireellisesti valtion tukea äkilliseen rakennemuutokseensa. Toistaiseksi rahaa on herunut vain 300 000 euroa.
–Tarvitsemme valtion tukea ihan toisessa mittakaavassa. Koemme, että valtiovalta on jättänyt meidät yksin tänne selviytymään kriisistä, jota emme ole itse aiheuttaneet.
Utsjoelta on vuoden ajan oltu tuloksetta yhteydessä useisiin eri ministereihin, Pieski kertoo.
–Kun Etelä-Suomessa suljetaan tehdas tai saha, valtio tulee apuun usean ministerin voimin. Emme ole vielä saaneet vastausta siihen, miten valtio on valmis meitä auttamaan.
Valtion tuella utsjokelaiset voisivat toteuttaa lohenkalastuksen perinnekeskuksen, saamen kielikeskuksen, saamenkielisen musiikkiakatemian tai pyöräreitin Tenojoen varteen.
–Tenontie on monena vuonna äänestetty Suomen kauneimmaksi tieksi. Ideoita meillä riittää, mutta emme saa niitä lentoon ilman valtion tukea, Pieski sanoo.
