Uuden kuntalain mukaiset kriisikuntakriteerit ovat täyttyneet neljän uuden kunnan osalta. Päätöksiä mahdollisen kriisikuntamenettelyn osalta tehdään ministeriössä vielä ennen juhannusta.

Vuosien 2015 ja 2016 konsernitilinpäätösten perusteella Teuva, Ähtäri, Jämijärvi ja Hyrynsalmi täyttävät uuden kuntalain mukaiset kriisikuntakriteerit. Kaikissa neljässä kunnassa kunnan konsernitaseeseen on kertynyt alijäämää viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa asukasta kohden.

Kaikkien osalta täyttyy myös kriisikunnan merkistö tuloveroprosentin suhteen. Ähtärin osalta täyttyvät myös suhteellisen velkaantuneisuuden osalta kriisikunnan merkit.

Vaikka listalle on nyt päädytty, niin täysin varmaa ei kriisikuntamenettelyyn mukaan päätyminen ole.

-Kuntalaissa sanotaan, että kriteerit täyttävä kunta voi joutua kriisikuntamenettelyyn. Tässä tilanteessa, kun sote-uudistus on käynnistymässä vuoden 2019 alussa, niin valtiovarainministeriö katsoo kokonaisuutta päätöksiä tehdessään, arvioi valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Vesa Lappalainen.

Konserni piilottaa riskejä

Vesa Lappalainen ei ota kantaa yksittäisten kuntien tilanteeseen riskinhallinnan ja talousvaikeuksien suhteen, mutta toteaa uuden kuntalain mukanaan tuoman kuntakonsernikohtaisen talousvertailun kertovan paljon enemmän, kuin aiemman pelkkään peruskuntaan kohdistuvan vertailun.

-Kun katsotaan koko kuntakonsernin alijäämiä ja velkaantuneisuutta, niin koko konsernin taloustilanne kertoo paljon selvemmin kunnan talouden tilanteen. Aiemmin kuntien velkoja ja muita ongelemia saatettiin ”piilottaa” konsernien taseisiin, Vesa Lappalainen arvioi.

Varsinaisen kriisikuntamenettelyn aloittamisesta valtiovarainministeriössä tehdään päätökset juhannukseen mennessä

Ähtärissä ei yllätytty

-Ei tämä tullut yllätyksenä. Kun tarkastelukulma siirtyi emosta konsernitasolle, niin tiesimme listalle päätyvämme. Tästä ollaan omaa väkeä jo aiemmin tiedotettu, Ähtärin kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki.

Äkkiseltään Ähtärin päätyminen kriisikuntalistalle tuntuu oudolta, sillä kaupunki teki viime vuonna kahden miljoonan euron ylijäämän. Takana on kuitenkin uusiutunut kuntalaki ja Pienimäen mainitsema tarkastelukulman muutos.

-Onhan Ähtärin kuntakonsernilla paljon velkaa, ei sitä ei voi kieltää. Olimme haastavassa tilanteessa 2012, kun velkaa oli lähes 14 miljoonaa euroa. Nyt sitä 8,8 miljoonaa, joten kyllä täällä on jotain tehtykin asian eteen, kaupunginjohtaja korostaa.

Ähtärissä uskotaan jatkossakin omaan tekemiseen.

-Olisihan se mukava päästä suunnittelemaan tulevaa vuotta edes lähtötelineistä, eikä aina lähteä lähtötelineiden takaa. En pidä tilanteesta, mutta tästä jatketaan uusien luottamusmiesten kanssa eteenpäin.

Vuosi 2016 oli kaupungin tilinpäätöksen osalta mieluista luettavaa. 150 vuotias kunta noteerasi historiansa parhaan tuloksen.

-Suurin selittävä tekijä on meidän onnistunut sote-ratkaisu. Seutukuntamme ja Pihlajalinnan yhteisyritys toi noin miljoonan euron säästön sote-kuluihin. Lisäksi palveluiden laatu saatiin varmistettua. Myös tämän vuoden osavuosikatsauksen osalta olemme 350.000 euroa viime vuotta paremmalla tiellä. Peruskunnan lisäksi kaikissa yhtiöissämmekin on suunta parempaan päin, Jarmo Pienimäki toteaa.

Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Mitä kaikkea kunnissa tehdään? Työstään kertoo mm. kunnanjohtaja ja pehtoori.

Ilmoitus