THL selvitti: Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennusta kannattaa toteuttaa laajana yhteistyönä
Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennukseen kannattaa THL:n selvityksen mukaan panostaa uusi keinoin. Laajan yhteistyön ja pitkäkestoinen valmennuksen turvin on mahdollista saada entistä useampi kuntoutuja takaisin työelämään pois Kelan jonoista.
Yhä useampi suomalainen saa jo nuorena masennusdiagnoosin. THL:n tuoreen selvityksen mukaan Suomessa on suuri tarve uusille toimintatavoille, joilla voidaan edistää osatyökykyisten työllistymistä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos esittää, että ulkomailla hyviä tuloksia tuottanut IPS -Sijoita ja valmenna -työhönvalmennus otettaisiin käyttöön nykyisissä palveluissa. Selvityksen perusteella työhönvalmennuksen kokeilupilotit voitaisiin aloittaa psykiatrisessa hoidossa yhteistyössä TE-palvelujen ja Ohjaamojen kanssa.
-Tulokset toimintamallin vaikuttavuudesta maailmalla ovat vakuuttavia, niin työllistymisen kuin elämänlaadunkin suhteen. Tutkimustulosten mukaan tulokset ovat 2-3 kertaa parempia, kuin normaalissa työvalmennuksessa. Toimintamallia käytetään muun muassa Norjassa, kertoo THL:n erikoistutkija Helka Raivio.
Laajalta pohjalta
Toimintamallissa olennaisinta on se, että työhönvalmennus ja työllistymisen tukeminen tapahtuvat psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen integroituna. Työhönvalmennus toteutetaan pääsääntöisesti työpaikalla.
Työhönvalmentajat etsivät asiakkaille työpaikkoja avoimilta työmarkkinoilta ja tukevat heitä työllistymisen eri vaiheissa. Tukea tarjotaan asiakkaan lisäksi tarvittaessa myös työnantajalle ja koko työyhteisölle.
-Ihmiset eivät välttämättä työllisty kokoaikaisesti, mutta osa-aikainenkin työ nostaa heidän itsetuntoaan ja auttaa heitä selviämään paremmin arjessa myös taloudellisesti. Työhönvalmennus on hyvin pitkäkestoisesta ja sama työhönvalmentaja on mielenterveyskuntoutujan rinnalla koko ajan, Raivio kertoo.
Kunnat maksavat loppulaskua
Kunnat ovat useaa eri kautta maksamassa mielenterveyden häiriöiden loppulaskua. Itse terveydenhoitomenojen lisäksi miinusmerkkiä kasvattavat maksuun tulevat työmarkkinatuen kuntaosuudet. On kaikkien etu, että mielenterveyden häiriöihin puututaan, sillä ne ovat yksi yleisimmistä syistä työmarkkinoilta syrjäytymiseen.
Mielenterveyden häiriöt heikentävät toimintakykyä ja johtavat usein pitkiin sairauslomiin, työkyvyttömyyseläkkeisiin ja epävakaisiin työuriin. Osatyökykyisten työllisyyden edistämiseen on panostettu viime vuosina entistä enemmän, eikä vaikeimpienkaan sairauksien tarvitse merkitä työmarkkinoilta syrjäytymistä.
-Työllistymisen tiedetään parantavan elämänlaatua sekä kohentavan luonnollisesti myös kuntoutujan taloudellista tilannetta, kertoo erikoistutkija Kaija Appelqvist-Schmidlechner THL:stä.
Kehittämishankkeelle tilausta
THL:n tutkijat toivovat, että kunnista ja kuntayhtymistä löytyy rohkeutta lähteä kehittämishankkeen kautta pilotoimaan uutta toimintamallia Suomessa. Jos malli toimii ulkomailla Suomessa käytettyjä malleja tehokkaammin, niin miksei asiaa kokeiltaisi myös meillä?
-Toivomme, että mallia päästään pilotoimaan Suomessa kehittämishankkeen kautta. Toivottavasti löytyy erilaisia kuntia ja sairaanhoitopiirejä, jotka lähtevät liikkeelle. Ja eikö myös hallitusohjelmassa ollut kirjauksia sen suhteen, että näihin asioihin tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Olen optimistinen sen suhteen, että kehittämishanke saadaan aikaan, erityistutkija Helka Raivio uskoo.
