THL:n ylijohtaja Kunta.tv:lle: Raportti jätti huolen palvelujärjestelmän eriarvoisuudesta
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetyöryhmän loppuporttiin eriävän mielipiteensä jättänyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylijohtaja Marina Erhola sanoo, että nyt esitetty palvelurakenteen uudistus jättää monta asiaa vajaaksi.
– Se sisältää aikamoisia riskejä erikoissairaanhoidon hajaantumisen suhteen, erityisesti päivystysjärjestelyjen suhteen. Ja ehkä vielä tärkeämpänä: sillä ei näyttäisi olevan edellytyksiä vahvistaa peruspalveluja sillä tavalla kuin olisi aivan ehdottoman tärkeää aika pikaisestikin tehdä, Erhola sanoo Kunta.tv:n haastattelussa.
Erholan mukaan THL jätti eriävän mielipiteen, koska sillä on huoli palvelujärjestelmän eriarvoisuudesta ja osittaisesta epäoikeudenmukaisuudesta.
– Erikoissairaanhoidon laatu ja saatavuus on erittäin hyvällä tolalla Suomessa ja kestää kansainvälisen vertailun hyvin. Sen sijaan peruspalvelujen hallinnollinen asema on heikko ja niiden saatavuus ja laatu ovat riittämättömiä. Tulevaisuuden reformin pitäisi pystyä vastaamaan näihin näkemyksemme mukaan nykyistä esitystä paremmin, Erhola arvioi.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Voimavaroja pitää voida siirtää peruspalveluille
THL:ssä toivotaan, että uudistuksen jatkokehittely johtaa siihen, että voimavaroja voidaan siirtää erikoissairaanhoidosta peruspalvelujen puolelle ja entistä suurempina alueellisina järjestäjäkokonaisuuksina koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää katsoen.
– Se on kuitenkin tunnustettu aiemmissa, kansainvälisissäkin selvityksissä, että juuri siinä meillä niitä ongelmakohtia on. Näkemyksemme on, että nykyesityksen mukaan se jää hallinnollisestikin aika heikoksi. Erityisesti voimavarojen uudelleen järjestely ei ole siinä määrin mahdollista kuin mitä olisimme toivoneet.
Erhola ei pidä myöskään raportissa määriteltyä väestöpohjaa ja vastuunjakoa oikeina. Laajennetun perustason käsite jäi hänen mielestään liian avoimeksi.
– Se voi tarkoittaa myös merkittävää osaa erikoissairaanhoitoa, ja silloin väestöpohja (50 000-100 000) on selvästi liian pieni.
Pitkään vallalla ollut linja muuttui syksyllä
Uuden rakennemallin mukaan sote-huollon peruspalvelut ja erikoispalvelut jäävät eri budjettilinjojen taakse. Erholan mukaan tästä seuraa, että reurssien uudelleenallokointi vaikeutuu merkittävästi.
– Toiveemme oli, että olisi lähdetty selkeämmin kohti alueellisen järjestäjän mallia, jossa kunnat yhdessä, esimerkiksi kuntayhtymämallilla, järjestäisivät palveluja laajempana kokonaisuutena.
– Itse asiassa työryhmän aiemmissa valmisteluissa tämäntyyppinen linja oli vielä aika pitkälle vallalla viime syksyyn asti. Sitten työryhmän jäsenille ilmoitettiin, että sen tyyppinen ratkaisu ei ole poliittisesti mahdollinen, ja meitä kovasti toivottiin hakemaan toisentyyppisiä ratkaisuja.
Katso Marina Erholan haastattelu Kunta.tv:stä
