Tietosuoja voi piilottaa avuntarpeen
Tiukka tieosuoja voi merkitä sitä, että kuntapalveluissa vasen käsi ei aina tiedä, mitä oikea tekee, vaikka tieto olisi välttämätöntä asiakkaan oikean palvelun ja työn tekemisen kannalta.
Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäri Silja Kosola vaatii tietosuojan keventämistä, jotta lapsia voitaisiin paremmin auttaa. Hän ihmettelee, että koulun ja kotien yhteydenpidossa käytetyn Wilma-järjestelmän käyttö on kielletty sosiaali- ja terveysviranomaisilta.
– Wilmassa olisi paljon tietoa toistuvista oireista ja lisääntyvistä luvattomista poissaoloista, jotka kaikki olisivat tärkeitä tietoja kouluterveydenhuollossa lasten ja nuorten auttamiseksi ajoissa, Kosola sanoo.
Hän ihmettelee myös sitä, että ei saa itse tekemistään lastensuojeluilmoituksista tietoja siitä, johtiko ilmoitus asiakkuuteen vai ei. Jos siis huoli jatkuu, ainoa keino on tehdä uusi ilmoitus.
– Olisi hyvä, että jokaisella lapsella olisi joku aikuinen, jolla on hänestä kokonaisnäkemys ja kaikki tieto, hän sanoo.
Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen tietosuojavastaava Ari Andreasson varoittaa liiasta avoimuudesta. Hän ymmärtää, että joskus pitää tarkastella hyvinvointipalveluja kokonaisuutena.
– Kuitenkaan pääsääntö ei voi olla se, että kaikki pääsevät kaikkiin tietoihin käsiksi, kun siltä tuntuu.
– Yksi auttava tekijä olisi yhdenmukaistaa käyttövaltuuskäytäntöjä sekä työroolien määrittelyjä.
HUSin hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen pitää tiedon järjestämistä ja teknistä saavutettavuutta suurempana ongelmana kuin tietosuojaa.
– Suomessa on aika liberaali tietosuojakäytäntö. Meillä luotetaan viranomaisiin. Vanhoissa sosialistimaissa ollaan paljon skeptisempiä. Sairaanhoitopiirin sisällä, terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon kesken tiedonkulun ongelma on tekniikassa, ei tietosuojassa, Lehtonen näkee.
Lue lisää uudesta Kuntalehdestä.
