Suomessa ei ole järjestelmällistä valvontaa kiusaamisen estämiseksi ja hoitamiseksi.

Kiusaamiseen puuttumisessa on eri kunnissa ja kouluissa edelleen isoja eroja, vaikka suunta on parempaan.

Tähän tulokseen on tullut Vaasan yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Niina Mäntylä. Hänen tutkimusraporttinsa peruskoulujen valvonnan puutteesta julkaistaan syksyn aikana.

– Kymmenen viime vuoden aikana tilanne on parantunut varsinkin yläkoulujen kahdeksannella ja yhdeksännellä luokka-asteella, Mäntylä sanoo.

Parempi suuntaus näkyy myös oikeustapauksissa. Niitä selvittäessään Mäntylä huomasi, että kiusaamiseen puuttumisen keinoja käytetään nykyään monipuolisemmin kuin kymmenen vuotta sitten.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Yhtenäisyyttä lakien avulla?

Kunnissa kiusaamiseen puuttuminen on erilaista. Mäntylän mielestä lainsäädäntö jättää niille huomattavan paljon harkintavaltaa.

Hän huomauttaa, että lain avulla kuntiin ja kouluihin olisi mahdollista saada nykyistä yhtenäisemmät käytännöt.

Lainsäädäntö ei esimerkiksi ohjaa riittävän täsmällisesti moniammatilliseen yhteistyöhön koulun ulkopuolisten viranomaisten kanssa. Laajaa yhteistyötä tarvitaan, sillä kiusaaminen ei rajoitu koulupäiviin. Se voi jatkua etäkiusaamisena verkossa, harrastuksissa tai koulumatkoilla.

– Koulujen kiusaamisen vastaisissa suunnitelmissa pitäisi näkyä, kuinka moniammatillinen yhteistyö eri viranomaisten kesken on järjestetty, vaikka lainsäädäntö ei sitä normitakaan, Mäntylä sanoo.

Yksi ongelma on passiivisuus, toisin sanoen kiusaamisen selvittämisen lykkääminen. Mäntylä oli mukana 2013 tehdyssä kiusattujen kyselyssä, jossa passiivisuus nousi selkeästi esille. Tämä näkyy edelleen myös uusimmassa tutkimuksessa.

– Puuttumisen aloittaminen on edelleen ongelma. Esille tuli muun muassa tapauksia, joissa huoltaja oli lähettänyt useita viestejä kiusaamisesta, mutta sähköpostiviesteihin ei aina edes vastattu.

Mäntylä tietää, ettei prosessin aloittaminen ole helppoa. Se on kuitenkin välttämätöntä tehdä viivyttelemättä. Erityisen tärkeää tämä on oppilaiden ensimmäisinä kouluvuosina ja toisaalta yläkouluun siirryttäessä.

– Helposti ajatellaan, että kun lapset ovat pieniä, lasten keskinäistä kiusoittelua syntyy väistämättä. Mutta tuntosarvet on pidettävä koholla, jotta kiusaaminen saadaan katkaistua alkuunsa. Silloin kukaan ei leimaannu eikä uhrin tai kiusaajan rooleja pääse syntymään.

Eduskunnan oikeusasiamies totesi kertomuksessaan pari vuotta sitten, että kouluilla on ongelmia kiusaamisen tunnistamisessa. Mäntylän mukaan tilanne ei ole kahden vuoden aikana muuttunut.

Julkisuudessa on kyselty, miksi kiusaamisesta ei puhuta kouluväkivaltana. Mäntylä ei vaihtaisi termiä, sillä hän pelkää, että tuolloin kynnys puuttumiseen nousisi entisestään.

– Matala kynnys tarkoittaa, että kun lapsi sanoo häntä kiusattavan, toimenpiteet käynnistyvät heti siitä.

Ongelma on, etteivät lapset helposti kerro tilanteesta. Siihen liittyy häpeää ja pelkoa leimaantumisesta.

Mäntylä toivottaakin tervetulleiksi kouluihin nimettömät kyselyt tai vaikkapa postilaatikot, joihin oppilaat voivat jättää nimettöminä lappuja näkemistään tai kokemistaan kiusaamisista.

Myös vanhempien on oltava valppaita. Arkitodellisuutta on kuitenkin myös heidän empimisensä. Kaikki huoltajat eivät kovin helposti tuo esille epäkohtia pelätessään, että lapsen kohtelu voi huonontua.

Kiusaajan koulu vaihtoon

Mäntylä on hyvillään siitä, että koulussa opetetaan nykyään tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Kyselyssä oppilaat ovat kuitenkin kertoneet, että yhdessä tekemistä pitäisi olla nykyistä enemmän. Toisin sanoen ryhmäytymistä pitäisi olla enemmän, jotta kukaan ei jäisi kerta toisen jälkeen ulkopuolelle.

Opetushallitukselta on tullut uusi ohje, jossa nyt ensimmäistä kertaa mainitaan mahdollisuus tehdä kiusaajasta koulun vaihtaja. Lainsäädäntö on tämän jo aiemminkin mahdollistanut, mutta tätä ei ole käytetty.

Koulun vaihtaminen on kuitenkin viimeinen keino, kun kaikki muu on kokeiltu.

Ennen sitä kiusaaja voidaan siirtää toiseen luokkaan tai jos kiusaajia on enemmän, hajottaa porukka eri ryhmiin.

– OAJ on esittänyt, että kiusaajalta voitaisiin evätä koulunkäynti kolmeksi päiväksi. Nykyisen lainsäädännön mukaan opetus voidaan evätä jäljellä olevan koulupäivän ajaksi.

Lainsäädännönmuutos on valmisteilla, ja siinä ehdotetaan koulunkäynnin epäämistä jäljellä olevan päivän lisäksi sitä seuraavaksi päiväksi.

– Tällä voi olla iso symbolinen merkitys uhrille, sillä hän janoaa oikeudenmukaisuutta, ja näkee, että tilanteelle tehdään jotakin.

Valvonnalle uusi malli

Mäntylän mielestä Suomessa ei vieläkään ole järjestelmällistä valvontaa kiusaamisen estämiseksi ja hoitamiseksi. Kiusaamisselvittelyn aloittamisessa rooli jää pitkälle huoltajille, jotka voivat kanteluillaan käynnistää laillisuusvalvonnan, jos tilanteeseen ei ole puututtu.

Huoltajatkin toivovat anonyymia palautejärjestelmää, jossa epäkohdista voisi ilmoittaa.

Mäntylä esittää syksyllä julkaistavassa raportissaan, että kuntiin tulisi riskiperusteinen valvonnan malli. Sitä varten kerättäisiin tietoa muun muassa vaikeista tilanteista ja valvontaa kohdennettaisiin niiden mukaisesti.

Lisäksi tarvitaan tietoa ja ymmärrystä. Kouluissa on ymmärrettävä muun muassa ryhmäytymisen merkitys sekä vaikutukset, joita kiusaamisella voi olla.

– Lainsäädäntö voisi normittaa puuttumisaktiivisuutta, nopeaa reagointia. Laissa voisi olla kirjattuna esimerkiksi, että esiin tulleesta kiusaamistapauksesta on raportoitava seitsemässä päivässä ja kerrottava, mitä sille on tehty.

Myös jälkiseurantaan pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Lainsäädännössä siihen ei nykyisin puututa lainkaan.

– Perusopetuslaissa sanotaan, kuinka jokaisella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön, mutta tähän tarvitaan konkretiaa.

Rehtorille ja opettajalle ilmoitusvelvollisuus

Hallitukselta tulee tukea. Se esittää lakimuutosta koulukiusaamisen, -syrjinnän ja -väkivallan ehkäisemiseksi ja täsmentää opetustoimen säännöksiä. Tarkoitus on, että kiusaamiseen, häirintään ja väkivaltaan voitaisiin puuttua oikea-aikaisesti.

Mäntylän mainitseman seuraavan koulupäivän epäämisen lisäksi hallitus esittää, että perusopetuksen ja toisen asteen osalta epäämisen aikana oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa.

Oppilaalle tehtäisiin suunnitelma, jossa määriteltäisiin ne käytännöt toimet, joilla tuettaisiin oppilaan turvallista opetukseen palaamista.

Ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia ja lukiolakia hallitus ehdottaa muutettavan siten, että opettajan tai rehtorin velvollisuus olisi ilmoittaa häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta epäillyn ja kohteena olevan opiskelijan huoltajalle.

Valtioneuvosto hyväksyi asetusmuutoksen, jonka mukaan rehtorilla on toimivalta poistaa häiritsevä oppilas luokkahuoneesta tai koulun tilasta. Toimivalta asiassa on ollut vain opettajalla.

Kello 16.16 lisätty hallituksen esitys

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*