KUVA: VILLE MIETTINEN
Hallituksen sote-esitykseen tuli määräaikaan mennessä yli 770 lausuntoa

Mikä itsehallinto, tuleeko sitä muka maakunnille? Tätä on kysytty lausunnolla olleesta sote-esityksestä. Hallituksen esitysluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä oli lausuntokierroksella, ja siihen jätettiin määräajassa viime perjantaihin mennessä yli 770 lausuntoa.

Lausunnoissa kiinnitettiin runsaasti huomiota rahoituksen lisäksi sote-maakuntien itsehallinnon puutteeseen.

Itsehallintokysymykseen on kiinnittänyt huomiota myös tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen Tampereen yliopistosta.

– Kaikkia itsehallinnon määrittelyjä hallituksen esitys ei täytä. Toisaalta maakunnilla olisi vahva resurssiohjaus, mutta toisaalta maakunta ei pystyisi vaikuttamaan rahoituksen tasoon, Tynkkynen huomauttaa.

Valtion ohjaukseen jäisi rahoituksen lisäksi paljon muutakin maakuntien tehtäviin liittyvää. Tynkkynen ottaa esimerkin yksityisten palvelujen käyttämisestä, minkä voisi ajatella kuuluvan itsehallinnolliselle maakunnalle.

– Tosin jo edellisen hallituskauden näkemyksessä valtiolla oli paljon vahvaa ohjausta siitä, miten palveluja pitäisi tuottaa.

Itsehallintoon kuuluisi tutkijan mielestä myös paikallisten olojen parempi huomioiminen ja ajatus siitä, että alue osaa itse arvioida parhaiten, mikä sille on parasta.

– Myös yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttäisi sitä, että eri alueilla voitaisiin toimia eri tavoin, koska alueiden tarpeetkin ovat erilaiset.

Verotusoikeus vai ei?

Tynkkynen huomauttaa, että verotusoikeus olisi yksi tapa vahvistaa itsehallintoa.

– Mutta sekään ei ehkä ratkaise perusongelmaa, siis sitä että kaikilla maakunnilla olisi mahdollisuus toteuttaa järjestelytehtäväänsä. Tarvittaisiin myös jonkinlainen valtionosuusjärjestelmä.

Hän mainitsee, että kansallista ohjausta on toivottu vahvemmaksi sen jälkeen, kun valtio 1990-luvulla vetäytyi soten järjestämisen ja resurssien ohjauksesta.

– Sen jälkeen on ollut erilaista ohjausta informaation ja hankkeiden kautta muttei mitään pitkäjänteistä.

– Valtion ohjaamisen vahvistaminen on tietyissä asioissa hyvä mutta jos mennään sörkkimään tuotantotapoihin asti, ei ainakaan maakuntien itsehallintoa vahvisteta.

Valtion ohjaus voisi hänen mielestään olla vahvempaa isoissa linjoissa. Esimerkiksi rahoitusinstrumenteissa voisi olla kannustavuutta, joka ohjaisi pitämään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä hyvää huolta.

– Nyt on hirmu vaikea arvioida, mitä verotusoikeudelle tapahtuu ja miten sitä lähdetään linjaamaan. Olisi hyvä, jos siitä olisin hyvin pian jonkinlainen näkymä.

Yhteistyötä tarvitaan

Hallituksen esitystä kommentoitaessa on kiinnitetty huomiota myös maakuntien ja kuntien yhteistyöhön. Esimerkiksi Kuntaliitto huomauttaa, kuinka sote-maakunnalla tulisi olla mahdollisuus arvioida ja sopia omista lähtökohdistaan tehtävien hoitamisesta kuntien kanssa.

–  Kuntaliiton näkemyksen mukaan myös kuntien ja sote-maakunnan välisen yhteistyön varmistamiseen tulisi lakiluonnoksissa kiinnittää voimakkaammin huomiota, liitto huomauttaa lausunnossaan.

Tynkkynen sanoo, että työnjako kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävän kanssa jää epäselväksi.

– Minua mietityttää, millaiset mahdollisuudet kunnilla on tehtävien hoitoon nykyisessä taloustilanteessa. Siihen merkitty rahoitus on jossakin määrin suppea.

Myös uudenlaiset yhteistyörakenteet ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Työllisyys, koulutus ja varhaiskasvatus vaikuttavat kaikki voimakkaasti ihmisen elämään. Tynkkysen mielestä nyt tarvitaan rajapintoja, joissa eri hallinonalat kurotaan yhteen.

– Mutta miten se tehdään tilanteessa, jossa kielletään kuntien osallistuminen palveluntuotantoon? Joustavuus voisi taata paremman mahdollisuuden toteuttaa itsehallinnollisen maakunnan järjestämistehtäviä.

Tynkkysen mielestä kuntien osallisuutta palvelujen järjestämiseen pitäisi voida määritellä paikallisesti.

Myös ostopalvelut ja aikataulu puhuttavat

Määräaikaan mennessä jätetyissä lausunnoissa kiinnitettiin huomiota rahoituksen ja itsehallinnon lisäksi myös ohjaukseen, omaan palvelutuotantoon, ostopalveluihin ja aikatauluun.

Hallitus viimeistelee syksyn aikana lakiesityksensä lopulliseen muotoonsa. Esitys annetaan eduskunnalle joulukuussa 2020.

Viimeistään kaksi kuukautta lakien hyväksymisen jälkeen aloittaa alueilla väliaikaishallinto.

Tämän jälkeen pidetään vaalit, jolloin valituille päättäjille jää aikaa valmistella sote-maakuntaa, jolle järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2023 alussa.

Lue lisää: KHO kiinnitti lausunnossaan huomiota sote-sopimusten siirtoon ja mitätöintiin

 

 

 

 

 

Avatar
Kirsi Riipinen
kirsi.riipinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*