Tutkijat: Uudistusten valmistelu jätti kunnat kellumaan - muuttua pitäisi, mutta millaiseksi?
Sote-ja maakuntauudistuksen valmistelu on ajanut kunnat hankalaan asemaan. Niiden on vaikea suunnata omaa toimintaansa, koska linjamuutokset ovat edelleen valtakunnan tasolla mahdollisia.
– Tästä johtuen kunnat ovat eräänlaisessa välitilassa. Merkittäviä muutoksia on tulossa, mutta epäselvää on, minkälaisiksi ne lopulta muodostuvat, toteavat tutkijat Jari Stenvall, Hanna Vakkala ja Siv Sandberg tuoreessa tutkimuksessaan Kelluvat kunnat.
Kuntia patistetaan uudistumaan, mutta koska kuntiin vaikuttavien uudistusten sisällöt ovat vielä epäselviä, työ kunnan kehittämiseksi käynnistynyt vaihtelevasti.
– Tulevaisuuden kunnan kehittäminen onkin pääosin yleisluonteista ”retoriikkaa” eikä se ole konkretisoitunut vielä tarpeeksi kuntien arjessa, tutkijat kirjoittavat.
Kuntien hidas reagointi voi olla myös viisautta. Aiemmin kaatuneet uudistukset ovat muistissa.
– Aikaisemmissa uudistuksissa ovat usein parhaiten pärjänneet ne kunnat, jotka eivät ole olleet aktiivisia edelläkävijöitä reformien toteuttamisessa, tutkimuksessa todetaan.
Tutkijat näkevät viitteitä siitä, että kaikki kunnat eivät tule pärjäämään uudessa tilanteessa. Pienillä kunnilla voi olla vaikeaa löytää uusia rooleja, ja toisaalta suuret kaupungit voivat menettää vetovoimaansa. Myös maakuntakeskukset voivat näivettyä.
Kuntiin kohdistuvista riskitekijöistä keskustellaankin tutkijoiden mielestä liian vähän.
– Olisikin syytä pohtia perusteellisesti jo valmisteluvaiheessa, mitkä tekijät voivat aikaansaada eri kuntien näivettymiskierteen ja minkälaisia seurauksia asialla voi olla ylipäätään koko Suomen kehityksen kannalta, he toteavat.
Stenvall: Hallituksen uskotaan vievän uudistuksensa maaliin saakka
Tampereen yliopiston hallintotieteiden professori Jari Stenvall on ollut arvioimassa myös Kataisen hallituksen kuntauudistusta ja Vanhasen hallituksen Paras-hanketta.
Stenvallin mukaan kunta- ja aluetason toimijat tällä kertaa uskovat uudistuksen toteutuvan, vaikka sen yksityiskohdat ja vaikutukset ovat vielä epäselviä.
– Tässä on selvä ero aiempiin yrityksiin verrattuna. Nyt kuntatoimijat katsovat, että maan hallitus on sitoutunut uudistuksen eteenpäinvientiin. He ajattelevat, että tällä kertaa uudistus kirskahtaa maaliin saakka, jos hallitus ei hajoa.
– Samalla he kuitenkin esittävät rajuakin kritiikkiä uudistukseen sisältyviä yksittäisiä asiakokonaisuuksia kohtaan.
Kiintoisa on myös havainto, että päättäjien käsitykset oman kunnan valmiudesta kohdata uudistus vaihtelevat suuresti, myös yhden kunnan sisällä.
– Yksi sanoo, että hyvin menee, mutta toisen mielestä kunnassa ei ole aloitettukaan valmistautumista muutokseen. Se voi kertoa, että kuntiin syntynyt sisä- ja ulkopiirejä uudistusta koskevan tietämyksen suhteen.
– Yllättävää on myös se, että kuntien poliittisista päättäjistä vain noin 30 prosenttia luotti omaan osaamiseensa uudistuksen toteuttamisessa. Se on aika vakava huoli, kun ajatellaan koko remontin läpivientiä, Stenvall sanoo.
Kelluvat kunnat -tutkimus on reaaliaikainen arviointitutkimus, joka toteutetaan osana Kuntaliiton ja 40 kunnan ARTTU2-tutkimusohjelmaa. Reaaliaikaisia arviointeja käynnissä olevasta sote- ja maakuntauudistuksesta tehdään puolen vuoden välein.
Juttua muutettu 9.3 klo 14.16: Lisätty Jari Stenvallin kommentit
Tämä uudistus, toimenpide, kulkee vain uudistus-nimellä. Tämä on suoraa tulonsiirtoa sijoittajille, uusliberalismi haluaa julkisia varoja käyttöönsä. Tämä on pohjimmainen tarkoitus , ei hyvinvointi. Nyt jo olemme kokeneet esimakua lääkkeiden korvattavuudessa.