Tutkimus kertoo sote- ja maakuntauudistuksen eritahtisesta valmistelusta
Ajatusta yhteisöllisyydestä kunnan pelastajana on kyllä tuputettu, mutta se on yhä alkutekijöissään, sanoo Jari Stenvall. (Kuva: Ville Miettinen)
Sote- ja maakuntauudistuksen eritahtinen eteneminen maakunnissa näkyy
selvästi tuoreen tutkimuksen tuloksissa.
Kuntien luottamushenkilöille ja johtaville viranhaltijoille tehdyssä kyselyssä vastaajat näkivät puutteita uudistusten riskien huomioon ottamisessa, maakuntien erilaisuuden huomioon ottamisessa sekä ehdotusten toteuttamiskelpoisuudessa.
Vastaajien arviot uudistuksen etenemisestä omassa maakunnassa hajoavat.
– Saman maakunnan eri toimijat ja jopa saman kunnan eri toimijat kokevat prosessin etenemisen hyvin eri tavoin, Åbo Akademin tutkija Siv Sandberg sanoo.
Vastaajien enemmistö, 58 prosenttia, kokee, että omassa kunnassa on selkeä visio ja lähes yhtä suuri enemmistö, 57 prosenttia kokee, että kunnassa on myönteinen kehittämisilmapiiri tulevaisuuden kuntaa kohtaan. Tulevaisuuden kunnan rakentamisen suunnitelmallisuudessa koetaan olevan parantamisen varaa.
Vain runsas neljännes, 28 prosenttia vastaajista, koki kyselyhetkellä lokakuussa, että tulevaisuuden kunnan kehittämistyötä on tehty riittävässä yhteistyössä kuntalaisten, yritysten ja järjestöjen kanssa.
– On paljon tuputettu ajatusta, että yhteisöllisyys pelastaa kunnat. Tämä ajatus on kuitenkin ihan alkutekijöissään. Laput pois silmiltä ja töihin, Tampereen yliopiston hallintotieteen professori Jari Stenvall sanoo.
ARTTU2 –tutkimusohjelman puitteissa tehtyyn kyselyyn vastasi 175 luottamus- tai johtavassa viranhaltijan roolissa toimivaa henkilöä 40 tutkimuskunnasta, jotka edustavat maata pienoiskoossa.
Kyselyhetkellä sote- ja maakuntalainsäädännön luonnokset olivat vielä lausuntokierroksella kunnissa ja uudistuksen esivalmistelu oli käynnistynyt suurimmassa osassa maakuntia. Uudellamaalla pääkaupunkiseudun asema sote-uudistuksessa oli kyselyajankohtana vielä auki.
