Tutkimus: Pirkkala on Suomen elinvoimaisin ja Keitele kovin nousija – katso tästä kaikkien kuntien sijoitukset

Suomen elinvoimaisin kunta on jälleen Pirkkala, kertoo WSP Finlandin vuotuinen Alueiden tutkimus. Raportti tehdään vertailemalla Suomen kaikkia kuntia 22 eri indikaattorin avulla.

Niihin kuuluu muun muassa työllisyyttä, tulotasoa, koulutusta, syntyvyyttä, väkiluvun kehitystä ja yrityskirjoa koskevia indikaattoreita sekä vihreää siirtymää koskevia, sellaisia kuin investointien määrä, sähköautojen osuus uusista autoista ja päästöjen vähenemä.

WSP Finlandin tuoreessa listauksessa Helsinki on noussut Espoon rinnalle kakkoseksi.

Pirkkala oli vertailun elinvoimaisin jo neljättä vuotta.

Kun verkkokauppa vie asiakkaita kaupunkien keskustoista, Tampereen naapurikunta Pirkkala hyötyy kehityksestä ja houkuttelee logistiikkayrityksiä kolmostien ja lentokentän varteen, WSP Finland tiedottaa.

Ennätyksellinen matkailuvuosi Helsingissä

Pirkkala on noin 20 900 asukkaan kunta Pirkanmaalla.

Elinvoimaisuudessaan Pirkkala on kasvattanut eroa seuraaviin kuntiin.

Pirkkalan asukkaista lähes 70 prosenttia on alle 55-vuotiaita ja peräti 35 prosenttia korkeakoulutettuja. Elinkeinojakauma on monipuolinen ja työpaikkaomavaraisuus erinomainen.

Kaupunkien imu vahvistuu, mutta liikenteen säästöt ja rakentamisen lama uhkaavat kaupunkiseutujen kehitystä, kertoo WSP Finlandin vuotuinen elinvoimavertailu Alueiden tutkimus.

Koko maassa yritysten määrän kasvu hidastui. Toisaalta palvelut, matkailu ja kulttuuri ovat pääosin toipuneet koronaa edeltävälle tasolle.

Elinvoimaisilla alueilla ihmisten tulotkin kasvoivat. Esimerkistä käy Helsinki, joka on noussut parissa vuodessa 12 sijaa Espoon rinnalle kakkoseksi, WSP Finlandin tiedotteessa kerrotaan.

Sekä Helsinki että Espoo hyötyvät maahan- ja maaltamuutosta, mutta Helsingin laajassa palvelusektorissa korostuvat kulttuuri ja matkailu. Kuluva vuosi on jo pääkaupungin matkailussa ennätyksellinen.

Neljänneksi sijoittui Tuusula ja viidenneksi Porvoo.

Putoajiakin oli

WSP Finlandin tiedotteen mukaan kovimman nousun elinvoimaisuuden listalla, 96 sijaa, tekee Keitele (119.), jossa vihreät investoinnit tukevat työllisyyttä, työpaikkojen luomista ja nettomuuttoa.

Lumijoki (112.) kipua 84 sijaa, ja Humppila (251.) ja Hailuoto (204.) putoavat yli 70 sijaa.

Työvoimaa tarvitaan

Muuttoliike kaupunkeihin vahvistuu. Esimerkiksi Helsingissä maan sisäinen muuttotappio vaihtui liki 2 000 asukkaan voitoksi. Viime vuonna pienetkin kaupungit pääsivät mukaan kehitykseen.

Isoimpien kaupunkien nettomuutto oli 2023 keskimäärin 2,0 prosenttia ja niiden lähikuntien 0,4 prosenttia. Keskisuuret kaupungit (B1) ylsivät 1,2 prosenttiin ja pienet 0,6 prosenttiin. 

– Enemmän tarvitaan, sillä alle 55-vuotiaiden osuus ei kasvanut edes kaupunkiseuduilla. Työllistyvää aikuisväestöä tulisi kasvattaa maahanmuutolla, mikä lisäisi myös syntyvyyttä, sanoo tutkimuksesta vastaava Terhi Tikkanen-Lindström. 

Muuttotappiota kärsi vain syrjäisimpien maalaiskuntien ryhmä ja sekin aiempaa vähemmän. Maahanmuutto nosti maan väkilukua 40 000 ihmisellä. Nettomaahanmuutto oli vuonna 2023 historiallisesti positiivinen lähes jokaisessa kunnassa.

Esimerkiksi Espoon yritykset ovat rekrytoineet osaajia Aasiasta, ja tekijöitä tarvitaan myös Pohjanmaalla ja pohjoisen matkailuyrityksissä. Helsingin seudulla 17 ja Vaasan alueella 12 prosenttia väestöstä on jo ulkomailla syntyneitä. 

– Meillä on yhtä aikaa pula työvoimasta ja työstä. Maahanmuuton tulevan tason ratkaisee yritysten kyky kasvaa ja luoda työpaikkoja, sekä poliittinen tahto tukea tätä kehitystä, Tikkanen-Lindström sanoo tiedotteen mukaan.

Koulutus Raision vahvuutena

Keskisuurten kaupunkien lähikuntien (B2) kärkeen kiilasi koko vertailun viitonen, Raisio.

Raison vahvuuksia ovat väkiluvun kasvu, ikärakenne, koulutus, tulot, työllisyys ja ilmastotyö. Kirittävää on ulkomailla syntyneiden työllistymisessä, yritysten lisäämisessä ja kuntataloudessa. 

Kaarina, Naantali ja Lieto vievät ryhmän ja koko listan seuraavat sijat. Turun hehkusta nauttii myös vertailun 14. elinvoimaisin kunta Rusko. Kannoilla (15.) on Kempele Oulun seudulta.

– Kaikki kaupunkiseudut hyötyisivät liikenteen virtuaalisesta tilannekuvasta. Informaatiolla ja ohjauksella voitaisiin lisätä sujuvuutta, turvallisuutta ja palveluiden yhteensopivuutta. Matkaketjujen luotettavuus vahvistuisi, päästöt vähensivät ja melua saataisiin hallintaan.

Katso tämän linkin kautta kaikki tulokset: Kuntien sijoitukset ja koko raportti

Lue myös:

Hurja idea ulkopuolisesta konsultista hakemassa yrityksiä suoraan kuntaan mullisti arjen kuviot Mustasaaren kunnassa – ”Kunnanjohtajakin sai välillä pyyhkiä hikeä”