Samassa työpaikassa lukuvuodesta toiseen viihtyvä opettaja voi olla kullanarvoinen oppilaille, jotka arvostavat jatkuvuutta. Kuva: Lauri Rotko

Uusi vaihtuvuusriskiä mallintanut tutkimus kertoo kunta- ja hyvinvointialojen johdolle ja päättäjille, millaiset työntekijät vaihtavat muita todennäköisemmin työpaikkaa. Tällaisia työntekijöitä ovat nuoret, vähän aikaa työnantajan palveluksessa olleet ja työntekijät, joilla on eri syistä työpaikan vaihtoaikeita.

Kunta- ja hyvinvointialan työntekijöistä noin joka viides lähti työnantajansa palveluksesta kahden vuoden seurannassa, Työterveyslaitos tiedottaa.

Työpaikan vaihtajia yhdistivät etenkin kolme eri tekijää: nuorempi ikä, lyhyempi aika työnantajan palveluksessa ja aikeet vaihtaa työnantajaa. Näiden tekijöiden yhteenlaskettu painoarvo vaihtuvuusriskin ennakoinnissa oli yli 70 prosenttia.

Muitakin tekijöitä nousi esille, mutta kunkin niiden painoarvo oli vain 1–4 prosenttia. Työpaikan vaihdon todennäköisyyttä lisäsivät jonkin verran lyhyt aika nykyisessä työtehtävässä ja työskentely osa-aikaisesti.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Itse työhön liittyvistä tekijöistä merkittävimmin työpaikan vaihtoa ennakoivat epävarmuus työtehtävien jatkumisesta ja tyytymättömyys työn haasteellisuuteen.

– Vaihtuvuusriskin ennakointimallimme osoittaa ne piirteet, kokemukset ja näkemykset, jotka ovat työpaikan vaihtajille yhteisiä, kertoo johtava tutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta.

– Mallin tarkkuus oli myös varsin hyvä, eli 15:llä malliin sisältyvällä muuttujalla pystyttiin ennustamaan työnantajan palveluksesta poistuminen 75 prosentin tarkkuudella, Ervasti jatkaa tiedotteen mukaan.

Esihenkilötyökuviot kunnossa

Varsinaisia syitä työpaikan vaihtoon voi olla monia, ja niiden selvittäminen jää työnantajan tehtäväksi esimerkiksi lähtökyselyin.

Malliin sisällytetyt muuttujat kertoivat toteutunutta lähtöä edeltäneistä työoloista sekä yksilöiden piirteistä, mutta eivät niistä vetovoimatekijöistä, joita uudella työnantajalla mahdollisesti oli tarjota.

– Ennakointimalli osoittaa kuitenkin, keihin työpaikalla kannattaa kiinnittää huomiota ja mistä asioista työntekijöiltä kannattaa kerätä tietoa etenkin työvoimapulasta kärsivillä aloilla, Jenni Ervasti summaa.

– Ilahduttavaa on, etteivät esihenkilöiden tai työyhteisöjen toimimattomuus juurikaan nousseet esiin työpaikasta poistyöntävinä tekijöinä. Sekä esihenkilötyö että työyhteisöjen toiminta ovat seurantatutkimuksissamme parantuneet jatkuvasti, ja ne ovat hyvällä tasolla sekä kunnissa että hyvinvointialueilla, toteaa erityisasiantuntija Risto Nikunlaakso Työterveyslaitoksesta tiedotteen mukaan.

Eläköitymissuma näköpiirissä

Keva seuraa kunta- ja hyvinvointialojen työhyvinvointia ja työkykyä sekä ennustaa henkilöstön eläköitymistä säännöllisesti.

– Työterveyslaitoksen ja Kevan yhteistyönä tehty tutkimus täydentää tietoa henkilöstön vaihtuvuudesta. Kunta- ja hyvinvointialueilla joka kolmas työntekijä eläköityy seuraavien kymmenen vuoden aikana, muistuttaa Kevan tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen.

– Koska eläkepoistuma on suurta, on työpaikoilla syytä turvata hyvät työolot, joilla sitoutetaan nykyinen työikäinen henkilöstö. Erityisen tärkeää tämä on työuran alkuvaiheessa olevien työntekijöiden kohdalla, tutkimusjohtaja Pekkarinen lisää tiedotteen lopuksi.

Lisätietoa vaihtuvuusriskin ennakoinnista

  • Vaihtuvuusriskin ennakointimalli on rakennettu hyödyntäen Työterveyslaitoksen Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön seurantatutkimuksen aineistoa, jossa oli yli 61 000 työntekijää.
  • Malli kertoo, kuinka todennäköisesti vuoden 2018 Kunta10-tutkimukseen osallistuneet vastaajat olivat saman työnantajan palveluksessa vuoden 2020 kyselyssä.
  • Vaihtoaikeiden potentiaalisiksi ennustajiksi malliin otettiin kaikki työhyvinvointikyselyn muuttujat: yhteensä 158 kysymystä tai väittämää.
  • Mallin toimivuus varmistettiin hyödyntäen sairaanhoitopiirien henkilöstön hyvinvointitutkimuksen aineistoa vuosilta 2017 ja 2019.
  • Työntekijöiden vaihtuvuus kunta- ja hyvinvointialoilla -verkkosivulta löytyy listaus merkittävimmistä vaihtuvuusriskiä ennustavista tekijöistä ja vinkkejä vaihtuvuuden vähentämiseen.
  • Vaihtuvuusriskin ennakointia koskevan tutkimuksen rahoittivat Työterveyslaitos ja Kevan Kestävää työelämää -hanke, joka on saanut valtionavustusta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavasta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta.

Lue myös:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*