Tutkimus: Työllistymisen esteistä merkittävimmäksi koetaan ikäsyrjintä
Merkittävin työttömyyden syy työuran loppupäässä on koettu ikäsyrjintä.
Näin kertoo Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön (SAK:n) uusi tutkimus, jonka mukaan ikääntyneet työntekijät pääsivät nuorempia hakijoita selvästi harvemmin työhaastatteluihin.
– Ikäsyrjintä liittyy usein ennakkoluuloihin vanhempien työntekijöiden terveyden ja osaamisen suhteen, SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen kertoo.
– Jos he pääsevät näyttämään taitonsa työkokeilun tai palkkatuen avulla, he saavat todennäköisemmin työpaikan, Näätänen jatkaa tiedotteen mukaan.
Työllisyyden edistämisessä Näätänen heittää pallon yrityksille.
Superihmisten etsimisen sijasta on aika opetella muokkaamaan työtä työntekijöiden työkyvyn mukaan. Varsinkin työuran loppupäässä olevat työntekijät ovat usein sitoutuneita, ja he tuovat mukanaan kyvyn löytää ratkaisuja pitkän kokemuksensa vuoksi, Näätänen lisää.
Mikä ajaa töihin?
Kuluneen vuoden aikana työttömyys on noussut EU-maista toiseksi nopeimmin Suomessa.
Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 306 000 työtöntä työnhakijaa, heistä noin kaksi kolmesta (204 000) on enintään toisen asteen koulutuksen suorittaneita.
Tutkimuksessa selvisi, että SAK:n alojen työnhakijoiden toimeentulo on jo nykyisellään erittäin tiukalla.
Työttömistä työntekijöistä 39 prosenttia vastasi, että heillä ei ole aina varaa perustarpeisiin, kuten ruokaan tai vaatteisiin.
SAK:n tiedotteen mukaan huolestuttavinta on, että vastaava luku alle 30-vuotiailla on 50 prosenttia.
– Tulosten perusteella näyttää siltä, että köyhyys yleistyy etenkin nuorten keskuudessa työttömyysturvaleikkausten vuoksi, Näätänen kertoo.
SAK:n alojen ansiosidonnaisella olevien työnhakijoiden keskitulo on noin 1 356 euroa kuukaudessa. Verojen jälkeen käyttöön jää keskimäärin noin 1 012 euroa.
Se on pieni summa, kun siitä on maksettava kaikki elämisen kustannukset, SAK:n tiedotteessa arvioidaan.
– Köyhyys vaikuttaa ihmisten terveydentilaan ja lisää stressiä. Voimavarat hakea uutta työtä vähenevät. Työttömyysturvan leikkaukset eivät aja ihmisiä töihin, vaan kasvattavat köyhyysrajan alapuolella elävien ihmisten määrää, jotka eivät pääse takaisin työelämään.
SAK:n työttömyysbarometri julkaistiin 27. elokuuta.
Kysely tehtiin maaliskuussa 2024 yhteistyössä työttömyyskassojen kanssa.
Siihen vastasi 1 843 SAK:n alojen kokonaan työtöntä työnhakijaa, tiedotteessa kerrotaan.
Lue myös:
