Tutuista teemoista kinaa tulevissakin valtuustoissa
Kuvitus: KRUT Collective
Uudet valtuutetut ovat pitäneet puolueidensa ja ryhmittymiensä kokouksia. Kaikille valtuutetuille järjestetään koulutuksia kunnan toiminnasta ja valtuutettujen tehtävistä.
Tietoa on luvassa niin päätöksenteosta ja luottamushenkilön roolista kuin sujuvasta valtuustotyöskentelystä ja kuntataloudesta.
Kunnissa koulutuksia räätälöidään pikapikaa sen mukaan, kuinka paljon kussakin valtuustossa on aivan uusia valtuutettuja tai oppinsa myös käytännössä hankkineita konkareita.
Alkavalla kaudella kunnanvaltuustoissa on keskimäärin 29 valtuutettua, päättyvällä kaudella heitä on ollut 30.
Kuntaliiton tuoreessa valtuustokokoselvityksessä kävi ilmi, että yli viidennes Manner-Suomen kunnista muuttaa alkavalla kaudella valtuustonsa kokoa. 61 kunnan valtuustossa on vähemmän jäseniä kuin aiemmassa.
Ainoastaan Vaala kasvattaa valtuustokokoaan.
Eniten valtuutettuja, kaikkiaan 85, on Helsingissä. Pienimmissä valtuustoissa on 13 päättäjää.
Maassa on keskimäärin yhtä valtuutettua kohti 650 asukasta. Määrä vaihtelee Luhangan kunnan 47 asukkaasta Helsingin kaupungin 8 042 asukkaaseen valtuutettua kohti.
Kuntalehti kokosi valtuutettujen näkemyksiä tulevasta kaudesta.
Lukiolainen yllättyi
18-vuotias Nico Helaakoski Pyhäjoelta sanoo, ettei uskonut pääsevänsä valtuustoon. Toisin kävi, ja vasemmistoliittolainen pääsi yllättymään iloisesti valtuustopaikastaan.
Helaakoski ei ole ainoa juuri täysi-ikään ehtinyt nuoria, vaan valtuustoissa eri puolilla maata aloittaa kolmisenkymmentä uutta 18-vuotiasta valtuutettua.
Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjoen valtuustoon valittiin kaikkiaan 21 valtuutettua. Vasemmistoliitolla on 5 paikkaa. Keskusta on suurin 13 jäsenellä, kokoomuslaisia on 2 ja perussuomalaisia 1.
Helaakoski kertoo, ettei hänen lähisuvussaan ole muita poliitikkoja, mutta perheessä politiikka puhuttaa kyllä.
– Meillä on lukiossa hyvä yhteiskuntaopin opettaja, hän on herätellyt kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin.
Hänen ei tarvinnut pohtia puoluevalintaansa, sillä hän on ollut mukana vasemmistonuorissa jo jonkun aikaa. Eikä demareita ole kunnanvaltuustossa lainkaan.
Helaakoski halusi valtuustoon ajamaan erityisesti vähemmistönuorten asioita ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia yleisemminkin. Hänen mielestään nuorten viihtyvyys paikkakunnalla on tärkeää, sillä noin 3 000 asukkaan Pyhäjoki ei kuulu muuttovoittokuntiin.
– Meillä on kunnassa oma lukio, ja toivottavasti pystytään pitämään siitä kiinni.
Hänelle jäi kevään vaalikampanjan aikana tunne, että hänet otettiin nuoresta iästä huolimatta vakavasti. Kampanjointiin ei jäänyt järin paljon aikaa, sillä hän kirjoitti kevään ylioppilaskirjoituksissa yhteiskuntaopin. Aikaa piti varata lukemiseen.
Hän odottaa valtuustokaudelta kiinnostavia keskusteluja ja näkökulmia. Hänen mielestään on mielenkiintoista päästä näkemään, miten päätöksenteko käytännössä toimii ja miten asioihin pääsee todellisuudessa vaikuttamaan.
Kiista viheralueista
Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto on politiikan konkari ja ollut ehdolla eri vaaleissa kahdeksan kertaa, poliitikon uraan kuuluu myös kansanedustajuus.
Edellisistä eduskuntavaaleista hän jättäytyi pois ja pääsi Helsingissä valtuustoon lähes 2 300 äänellä. Hän on toiminut pian päättyvällä valtuustokaudella kulttuuri-, vapaa-aika- ja liikuntalautakunnan jäsenenä.
Alanko-Kahiluoto ennustaa, että uudessa valtuustossa kovimmat väännöt käydään rakentamisesta ja kaavoituksesta.
– On selvää, että kaupunkiin tarvitaan uusia asuntoja, sillä Helsinkiin muuttaa vuodessa 8 000 uutta ihmistä. Kysymys on tietysti, minne voidaan rakentaa. Ihmiset eivät hyväksy lähiöiden ja esikaupunkien viheralueille rakentamista. Meidän pitää löytää lisää alueita, esimerkiksi teollisuusalueita, joita rakentamalla emme menetetä luontoarvoja.
Hän pohtii, että vaikka puistoissa ja viheralueilla ei olisikaan erityisiä luontoarvoja tai lepakon pipanoita, ne voivat silti olla asukkaille tärkeitä.
Hän itse aikoo vaikuttaa erityisesti siihen, että perusopetukseen käytetään nykyistä enemmän rahaa, sillä kaikkein tärkeitä on huolehtia lasten ja nuorten tulevaisuudesta.
Helsingissä kaupunginvaltuutetut vastaavat myös hyvinvointialueen asioista. Alanko-Kahiluoto sanoo pitävänsä koulujen lisäksi esillä vanhusten hoitoa. Palveluasumiseen on saatava lisää paikkoja.
Tampereella luotetaan
Demareiden Atanas Aleksovski valittiin sekä Tampereen kaupunginvaltuustoon että aluevaltuutetuksi Pirkanmaan hyvinvointialueelle.
Hän kertoo, että vaalitapahtumissa tamperelaisia puhuttivat etenkin taloustilanne ja sitä kautta palveluiden riittävyys. Asukkaita huolettaa, millaisia ovat jatkossa päiväkotien, koulujen ja ikäihmisten palvelut.
– Myös asunnottomuus ja köyhyys nousivat esille. Maassa tehdyt leikkaukset vaikuttavat ihmisten arkeen ja näkemyksiin.
Aleksovski ei kuitenkaan ala ryöpyttää maan hallituspuolueita vaan korostaa pitkiä perinteitä ja yhteistyötä kokoomuslaisten kanssa. Hän muistuttaa, että kaupungin ykköspaikka on vaihdellut kahden puolueen välillä.
– Hyvä poliittinen yhteistyö on yksi selitys sille, että Tampere on mikä on ja että siitä on kehittynyt hyvin vetovoimainen kaupunki.
Tuplavaltuutettuna hän sanoo, että toimimisen kummassakin valtuustossa pystyy aikatauluttamaan muuhun elämään hyvin, jos ei tavoittele muita luottamustehtäviä.
Tampereella hommiin käytiin heti ja ensimmäinen puolueen ryhmäkokoontuminen kaupungissa oli heti vaalien jälkeen. Aleksovski sanoo, että kevään aikataulu on tiukka. Ensimmäinen valtuustokokous pidetään kesäkuussa.
Taipalsaari-liike
Heikki Niiva oli kuntavaaleissa eteläkarjalaisen Taipalsaaren ylivoimainen ääniharava yli 200 äänellä. Hän edustaa Taipalsaari-liikettä, joka on kunnan toiseksi suurin ryhmä keskustan jälkeen.
1990-luvun alkupuolella perustettu Taipalsaari-liike mainitsee keskeisiksi tavoitteikseen paikallisen hyvinvoinnin lisäämisen, ympäristönsuojelun ja yhteisöllisyyden vahvistamisen. Liike on yksi niistä ryhmistä, jotka tuloslistauksissa näkyivät kohdassa ”muut”.
Niiva on toiminut valtuutettuna ja kunnanvaltuuston puheenjohtajana ja ollut mukana Taipalsaari-liikkeessä vuodesta 2004 lähtien. Hän kuvailee liikettä sitoutumattomaksi ryhmäksi, jossa on mukana vaikuttamisesta kiinnostuneita epäpoliittisia ihmisiä.
4 500 asukkaan Taipalsaaren kunnanvaltuustoon valittiin kaikkiaan 27 valtuutettua, saman verran kuin edellisissä kuntavaaleissa.
– Jos pienentäisimme valtuuston kokoa, eniten häviäisi suurin ryhmä. Valtuusto päätti kuluvalla kaudella lähes yksimielisesti säilyttää valtuutettujen määrän nykyisellään.
Taipalsaari-liikkeellä oli vaaleissa yhdeksän ehdokasta kunnanvaltuustoon sekä neljä ehdokasta aluevaltuustoon Pienten Kuntien Puolesta -yhteislistalla.
Kunnanvaltuustopaikka irtosi heittämällä, mutta aluevaltuustoon hän jäi varapaikalle.
Niiva kertoo, että asukkaat halusivat kevään vaalikampanjan aikana puhua kaavoituksesta, kouluverkosta ja sotepalveluista. Hän ennustaa, että samat teemat nousevat esille myös uudessa valtuustossa.
Kaava-asioissa kuntalaisia puhuttaa erityisesti lähellä kuntakeskustaa sijaitseva ranta-alue, joka on kaavoitettu asumiselle mutta jonka osa asukkaista haluaisi säilyttää virkistysalueena.
Kouluverkostokeskustelussa puolestaan on noussut esille erityisesti kunnan suurimmasta asutustaajamasta puuttuva alakoulu.
Niiva ennustaa, että samat asiat puhuttavat myös aloittavaa valtuustoa. Hänelle itselleen on erityisen tärkeää, että alakoulukysymys saadaan ratkaistua ja lapsiperheitä houkuteltua kuntaan. Lapsiperheiden muutto lisäisi kunnan elinvoimaa.
Hän huomauttaa, että kunnan asukkailla on palveluja varsin hyvin tarjolla Lappeenrannassa, jonne on vain 10 minuutin matka.
Perussuomalaiset kasvoi
Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Karijoki kuuluu tuloslistauksen harvinaisuuksiin, sillä perussuomalaiset kasvattivat kunnassa suosiotaan 5,1 prosenttiyksiköllä. Sillä irtosi yksi valtuustopaikka enemmän kuin edellisellä kaudella.
Karijoella on vajaat 1 200 asukasta. Sen valtuustoon valittiin kunnassa 15 jäsentä, joista neljä on nyt perussuomalaista. Suurin on keskusta 7 jäsenellä, kokoomuslaisia on 3, ja 1 paikka on demareiden.
Yksi perussuomalaista valtuutetuista on Marko Sahakoski. Mihin koko maahan verrattuna poikkeuksellinen tuloksenne perustuu?
– Meillä oli hyvä ehdokasasettelu. Saimme listalle mukaan yhden enemmän kuin aiemmissa vaaleissa. Mutta taustalla on myös kunnassa tekemämme hyvä työ. En osaa nimetä mitään yksittäistä asiaa, mutta tekemämme politiikka yleisesti on purrut kunnassa.
Sahakoski sanoo, että vaikka hän ei ollut aluevaaliehdokkaana, asukkaat toivat esiin huolensa terveydenhuoltopalveluista.
– Olemme Etelä-Pohjanmaan reunimmaisia kuntia, ja sijainti vaikuttaa meihin nyt paljon.
Kouluverkosto sen sijaan ei Karijoella puhuttanut, sillä kunnassa on vain alakoulu. Yläkoulua käydään Kristiinassa.
– Olemme investoineet kunnassa koulu- ja päiväkotikorjauksiin. Haluamme pitää ne kunnossa.
Sahajoki ennustaa, että uudella valtuustokaudella kovimmat väännöt käydään säästöistä. Ne ovat kiperiä, sillä sopeutuksia on jo tähän mennessä jouduttu tekemään paljon.
Luoteis-Pirkanmaan Kihniö on niin ikään vahvaa perussuomalaisten aluetta. Valtuutettu Hannu Koivistoinen sanoo, että kunnassa on totuttu keskustalaisten ja perussuomalaisten kovaan kisaan.
– Tällä kertaa jäimme kakkoseksi, mutta edellisissä kuntavaaleissa olimme suurin puolue.
Kihniössä valtuutettujen määrää vähennettiin, ja uudella kaudella heitä on 21:n sijaan 17.
– Jonkin verran valtuusto myös uusiutui. Kuluva kausi oli yhtenäinen, ja loppua kohti valtuuston toiminta hioutui, kun päättäjät katsoivat samaan suuntaan. En osaa sanoa, tuleeko jatkossa erimielisyyksiä.
Koivistoinen nimeään kunnan suurimmaksi kysymykseksi, miten yläkoulu saadaan säilytettyä. Uusi valtuusto saattaa joutua pohtimana myös 2 000 asukkaan kunnan säilymistä itsenäisenä.
– Talous on tiukoilla ja kriisikuntakriteerien täyttyminen voi alkaa häämöttää. Pyrimme välttämään arviointimenettelyyn joutumista.
Vaalilupaukset: Kuntakonkarimme kommentoivat, mitä kannattaa luvata
Vaalikampanjoinnissa ehdokkaat yleisesti lupasivat pitää vähintään lasten ja nuorten sekä ja vanhusten puolta. Maan hallituspuolueiden edustajat kyselivät, mistä laajentuviin palveluihin saadaan lisää rahaa.
Joroisten kunnanvaltuuston konkari Jani Kautto sanoo, että isot lupaukset särähtävät korvaan. Toisaalta hän ymmärtää, että kampanjat ja poliitikkojen paneelit näyttävät elävän omaa elämäänsä.
– Voidaan toki pohtia, ovatko lupaukset joskus harhaanjohtavia. Toisaalta tiedämme, että politiikka on vaikuttamista, johon kuuluu persoonien esillä oloa ja värikästä kieltä. Olisi väärin tuomita lupaukset kokonaan.
Hän pohtii, että jos kampanjointi käytäisiin pelkillä faktoilla, keskustelu olisi aika kuivaa, koska kukaan ei voisi luvata mitään.
– Ehkä lupauksia kannattaa pitää pikemminkin asioina, joihin halutaan puuttua ja joiden hyväksi halutaan tehdä töitä.
”Edesvastuutonta”
Oulun valtuustokonkari Jarmo Husso puolestaan pitää isoja vaalilupauksia edesvastuuttomina. Hän kertoo, että ollessaan ensimmäistä kertaa ehdolla hän lupasi olla lupaamatta mitään.
– Tietysti on kohteliasta perustella, miksi lupauksia ei anneta.
Hän kertoo oppineensa, että päätettäväksi tulee asioita, joista ei voi olla tietoinen etukäteen. Päätöksiä on kyettävä tekemään tilanteiden mukaan.
Yhdestä asiasta Husso ei kuitenkaan ole valmis luopumaan – sen hän voi luvata: hän ei ole painanut eikä tule painamaan valtuustossa nappia, joka tarkoittaisi verojen korottamista.
Fakta
Pienimmät valtuustot
Suomen pienimmissä valtuustoissa on 13 valtuutettuja.
Näitä kuntia ovat:
- Kinnula
- Kivijärvi
- Kyyjärvi
- Lestijärvi
- Merijärvi
- Pelkosenniemi
- Pukkila
- Savukoski
Suurin valtuusto
- Helsingissä on maan suurin kaupunginvaltuusto.
- Valtuutettuja on 85, joista sekä Kokoomuksella että SDP:llä on 21 paikkaa
- Vihreiden paikkamäärä on 16 ja Vasemmistoliiton 15.
- Perussuomalaisilla ja RKP:llä on kummallakin 4 paikkaa.
- Keskustalla 2 paikkaa.
- Kristillisdemokraateilla ja Liike Nytillä on kummallakin 1 paikka.
Luitko jo?
