Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan tuulivoimalat toivat kunnille vuonna 2020 yli 15 miljoonan euron kiinteistöverotulot. (Kuva: Suomen Tuulivoimayhdistys)

Neljä kuntaa sai viime vuonna alueelleen rakennetusta tuulivoimasta yli miljoonan euron kiinteistöverotulot. Kaikkiaan kunnat kuittasivat vuonna 2020 kiinteistöverotuloja tuulivoimaloista yli 15 miljoonaa euroa. Tiedot käyvät ilmi Suomen Tuulivoimayhdistyksen julkaisemasta tilastosta.

Suurin tuulivoimaisäntä oli Kalajoki, jonka alueella olevat 64 voimalaa tiesivät kaupungille 1,59 miljoonan kiinteistöverotuloja. Yli miljoonan euron pääsivät myös Ii, Raahe ja Pori. Pelkkien maalla seisovien tuulimyllyjen perusteella Pori olisi jäänyt alle miljoonan euron rajan, mutta kaupunki pääsee keräämään verotuloja myös 11 merituulivoimalasta, joissa on maalla sijaitseviin voimaloihin verrattuna enemmän verotettavaa.

Tuulimyllystä 400 000 euron verotulot

Maksimissaan kunnat voivat määrätä voimalaitosten kiinteistöveroprosentiksi 3,10. Verotuksen tasoon vaikuttaa myös tuulimyllyjen ikä. Esimerkiksi vuonna 2019 Kalajoen kaupunki sai kiinteistöverotuloja 1,77 miljoonaa euroa, mutta vuosittain tehtävä 2,5 prosentin ikävähennys pienentää kunnan kassaa kartuttava europottia.

Suomen Tuulivoimayhdistyksen laskelmien mukaan tuulipuistossa sijaitsevasta maatuulivoimalasta kertyy isäntäkunnalle kiinteistöveroa voimalan elinkaaren aikana yli 400 000 euroa, mikäli kunta on ottanut käyttöön korkeimman mahdollisen voimalaitoksen kiinteistöveroprosentin. Tuulipuistojen ulkopuolella olevia tuulivoimaloita verotetaan yleisen kiinteistöveroasteen perusteella.

-Hajautettuna energiantuotannon muotona tuulivoiman tuomat edut jakaantuvat jo nyt laajasti kuntiin ympäri Suomea. Nyt noin 70 kuntaa saa kiinteistöveroa tuulivoimaloistaan ja lisäksi noin 70 kuntaan on suunnitteilla tuulivoimaloita. Tuulivoiman edullisuuden ja sen mahdollistaman markkinaehtoisen eli tuettoman rakentamisen ansiosta siis yhä useampi suomalaiskunta tulee jatkossa hyötymään tuulivoimasta kuntatalouden piristysruiskeena, toteaa Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen.

Rahalle löytyy käyttöä

Eniten uutta tuulivoimakapasiteettia rakennettiin Pyhäjoelle, jonne valmistui viime vuonna 24 tuulivoimalaa. Mahdollinen tuleva atomikunta on nyt maan neljänneksi suurin tuulivoimakunta 43 tuulivoimalalla. Uusia tuulivoimaloita rakennettiin viime vuonna myös Limingalle, Maalahteen, Marttilaan ja Närpiöön.

Pyhäjoki sai viime vuonna voimaloistaan perittyä kiinteistöveroa 653 000 euroa.

-Se euromäärä vastaa meillä 1,50 veroprosenttia. Sen verran kovempi pitäisi kunnallisveroprosentin olla, että palvelut saadaan pyöritettyä. Tuolla rahalla maksetaan lähes kokonaan yrittäjyyslukion pyörittäminen. Tai kaksi kertaa pelastustoimi tai kaksi kertaa kirjasto- ja kulttuuritoimi, Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen vertailee.

-Ja tämä 650 000 euroa tulee kiinteistöverotulona 21 tuulimyllystä. Parin vuoden päästä meillä pitäisi olla täällä sata tuulivoimalaa ja silloin kiinteistöverotulot olisivat nykyiseen verrattuna viisinkertaiset, jatkaa Soronen.

Vaikka tuulivoimalat rahaa Pyhäjoen kunnalle rahaa jauhavatkin, niin tosi isoa kalaakin Pohjanlahden rannalla pyydetään Fennovoiman ydinvoimalaitoksen tiimoilta. Jos hanke toteutuu, niin kiinteistöveroja kertyy laskelmien mukaan 9 miljoonaa euroa vuodessa.

-Tuosta 9 miljoonasta vain puolet tulisi Pyhäjoen kunnalle ja loput menisivät muille kunnille verotulotasaus rahaston kautta, Matti Soronen muistuttaa.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*