Tuulivoimakunta Pyhäjoki laskee tuloveroprosenttia – miljoonien kiinteistöverotulot yllättävästä suunnasta
Tuulivoimalla on entistä suurempi merkitys suomalaisessa kuntataloudessa. Sen verran niukkoja aikoja suomalaisissa kunnissa kuitenkin eletään, että harvassa ovat kunnat, jotka ovat tuulivoimatuloista huolimatta uskaltaneet tuloveroprosenttia laskea. (Kuva:: Suomen Tuulivoimayhdistys)
Verohallinnon tietojen mukaan kaikkiaan 27 kuntaa saa tänä vuonna yli viidenneksen kiinteistöveroistaan tuuli- ja aurinkovoimaloiden perusteella. Tuuli- ja aurinkovoimaloista maksettu kiinteistövero kasvoi tänä vuonna yli 50 prosentilla.
Suomen suurin tuulivoimakunta on Pyhäjoki, jonka tuulivoimakapasiteetti viime vuodenvaihteessa oli 547 MW. Verohallinnon tilaston mukaan kunnan kiinteistöverotuloista 67 prosenttia kertyy tänä vuonna voimaloiden kiinteistöveroista. Kiinteistöveroa kertyy kunnan alueella tuulivoimaloista 4,1 miljoonaa euroa, sillä aurinkovoimaloita ei kunnasta löydy.
Kunnassa tuulivoiman tuomat kiinteistöverotulot on arvioitu alun perin vähän pienemmiksi, mutta liian kanssa pärjätään aina. Etenkin kun on kyse rahasta. Kiinteistöverotulot ovat sen verran mittavat, että Pyhäjoen kunnanvaltuusto päätti pudottaa kunnan tuloveroprosenttia 0,21 prosenttiyksiköllä ja uusi tuloveroprosentti on 7,9.
-Jos tuo summa pitäisi kunnan toiminnan pyörittämiseen jostain muualta hankkia, niin ei se onnistuisi. Kunnan ja kuntalaisten kannalta on hyvä, että voimme elää normaalisti ja pitää paikat kunnossa, toteaa tyytyväinen kunnanjohtaja Matti Soronen.
Pyhäjoella sijaitsee surullisen kuuluisa Hanhikiven ydinvoimala, jonka rakennustyöt pysähtyivät Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Vaikka työmaa on hiljainen, niin ainakin rahaliikennettä tapahtuu.
-Hanhikiveltä tulee tänä vuonna kiinteistöverotuloja kunnalle noin 2 miljoonaa euroa. Siellä on rakennettu tiloja noin 150 000 kerrosneliömetriä, Soronen kertoo.
Mikä taho nämä kiinteistöverot Hanhikiven osalta maksaa?
-Fennovoima ja Rosatom, kuuluu vastaus.
Teuva nipisti hieman
Vaikka kunnat saavat merkittävät lisätulot voimaloiden kiinteistöveroista, niin tuotantokapasiteetiltaan suurimpien tuulivoimakuntien talous on yhä tiukalla. Pyhäjoen lisäksi suurimmista tuulivoimakunnista vain Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Teuva laski tuloveroprosenttia 0,16 prosenttiyksiköllä lukemiin 9,70. Kunta saa kiinteistöverotuloja tänä vuonna tuuli- ja aurinkovoimasta yhteensä 555 000 euroa.
-Ei tämä vielä tuulivoiman kiinteistöverotuloista johdu. Taustalla on onnistunut kunnan talouden tasapainottaminen, kunnanjohtaja Veli Nummela paljastaa.
Takavuosina kriisikuntalistallakin esiintyneen Teuvan tuloveroprosentti on pitkään ollut yksi maamme korkeimpia. Vuodesta 2018 lähtien aina viime vuoteen saakka se oli 22,50. Tuloveroprosentin ensi vuodelle päätetty lasku merkitsee Teuvalla kunnallisveroihin noin 140 000 euron vähennystä.
-Koukkasimme välillä taloudessa todella syvälle, mutta saimme kuntapäättäjien kanssa hyvän ryhtiliikkeen aikaan ja teimme tarvittavat päätökset. Viime vuodet olemme pystyneet tekemään ylijäämäisiä tuloksia. Kun nyt piti tuloveroprosenttia joka tapauksessa pyöristää, niin päätimme nipistää siitä hieman pois ja antaa tätä kautta kuntalaisille positiivista viestiä, Nummela kertoo.
Tuulivoima talouden takuumiehenä
Suhteessa eniten tuulivoimaloista kiinteistöverotuloja kerää Perämeren rannalla Lapissa sijaitseva vajaan 3000 asukkaan Simo. Kunta saa jo 68,9 prosenttia kiinteistöverotuloista tuuli- ja aurinkovoimaloista. Euroissa mitattuna määrä on lähes 1,65 miljoonaa euroa.
-Tuulivoimasta tulevat kiinteistöverotulot ovat auttaneet tasapainottamaan kunnan taloutta. Ilman tuulivoimaa tekisimme alijäämää miljoonaa euroa vuodessa ja niiden alijäämien kattaminen olisi kyllä pienelle kunnalle tekemätön paikka, kunnanjohtaja Vivi Marttila myöntää.
-Laskeskelin tuossa, että jos kaikki vireillä olevat tuulivoimahankkeet toteutuvat, niin meille tulisi vielä lisää 90 tuulivoimalaa. Sitten niitä olisi 155, mutta ainahan suunnitelmissa ja kaavoituksissa muutoksia tulee, Marttila toteaa.
Simon kunnan historian suurin investointi on lähdössä liikkeelle. Kunnan keskustaan nousevan yhtenäiskoulun kilpailutus on käynnissä ja investoinnin kokonaisarvoksi on arvioitu 12 miljoonaa euroa. Hyvä kiinteistöverokertymä ei säteile kuntalaisten suuntaan alhaisen tuloveroprosentin muodossa, sillä kouluinvestointi halutaan saattaa kunnialla maaliin. Ensi vuoden tuloveroprosentti on 9,4, kun se tänä vuonna oli 9,36.
-Kyllä me haluaisimme tuloveroprosenttia laskea, mutta näin suuren investoinnin alla emme uskalla sitä tehdä, kunnanjohtaja tunnustaa.
Aiheesta verohallinnon sivuilla
MV Media, johon MV Lehti kuuluu, on laajentanut vaikutustaan monille eri alustoille, kuten verkkosivuille, sosiaaliseen mediaan ja videoplatformeille, tavoittaen näin laajemman yleisön ja tarjoten monipuolisempia sisältöjä.