Tuumaustauon jälkeen neuvottelemaan uudelleen? Eläkejärjestelmien yhdistäminen tyssäsi kustannusneutraaliuteen
Eläkejärjestelmäuudistuksen tärkeitä päämääriä ovat olleet kustannusneutraalius ja riskienhallinta sekä kokonaisriskien minimoiminen ja kokonaiskustannusten hallinta. Kuva Pixabay
Suunnitelmat yhdistää eläkejärjestelmät ovat jumissa, sillä yhdistämistä valmistellut työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen toteutustavasta.
Sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti työryhmän erimielisyydestä ja keskeytyneistä neuvotteluista viime perjantaina.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT tiedotti pian sen jälkeen, että Elinkeinoelämän keskusliitto EK ei hyväksynyt ministeriön kompromissiehdotusta.
KT pitää EK:n hylkäystä valitettavana ja toivoo hankkeelle pikaista jatkoa.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö asettivat elokuussa 2019 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus kunnallisen eläkejärjestelmän ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmän yhdistämisestä.
Vaikeimmaksi asiaksi eläkejärjestelmien yhdistämisessä on osoittautunut yhdistämisen kustannusneutraalis.
Jotta yksityisen sektorin eläkemaksu ei yhdistämisen jälkeen nousisi, kunnallisesta eläkejärjestelmästä pitäisi eläkevastuiden lisäksi siirtää STM:n mukaan noin 15 miljardin euron erä yksityisen sektorin eläkejärjestelmään.
Syynä tähän on pääosin kuntasektorilla työskentelevien keskimääräistä pidempi elinikä.
Kuntalehti haastatteli syyskuun numeroon eläkkeelle jäävää Kevan toimitusjohtajaa Timo Kietäväistä, joka kertoo osan miljardien summasta siirtyvän Kevalta ja osa perittäisiin vähitellen kunnilta ja hyvinvointialueilta.
Haastattelussa Kietäväinen pitää luontevana kannattaa järjestelmien yhdistämistä, jos uskotaan, että kuntien ja hyvinvointialueiden tehtäviä ulkoistetaan merkittävästi yksityiselle ja kolmannelle sektorille tai jopa yksityistetään voimakkaasti.
– Jos ajatellaan, että tämä ei ole todennäköistä, voi kysyä, onko yhdistämistä järkevää tehdä, Kietäväinen toteaa haastattelussa.
Pitkälle menneitä suunnitelmia
Työryhmä etsi neutralointimaksuun ratkaisumalleja läpi kahden vuoden ajan muttei löytänyt ratkaisua, joka olisi kelvannut kaikille.
Työryhmään ovat kuuluneet EK:n ja KT:n lisäksi SAK, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK, Akava sekä asiantuntijajäseninä Eläketurvakeskus, Työeläkevakuuttajat TELA, Keva, yksityisten alojen työeläkeyhtiöt ja Kuntaliitto.
Eläkejärjestelmien yhdistämisestä on suunniteltu, koska Kevan eläkemaksujen määrä on vähentynyt kuntien työntekijöiden siirtyessä ulkoistukissa yksityiselle puolelle. Eläkettä saavien määrä puolestaan ei vähene.
Pari vuotta sitten näytti siltä, että yhdistymissuunnitelmat etenevät hyvin. Esivalmistelussa Keva ehdotettiin jaettavaksi kahteen osaan, ”Julkis-Kevaan” ja TyEl-Kevaan”. Julkispuolelle kuuluisivat valtio, kirkko, Kela ja Suomen pankki. TyEl-puoli hoitaisi valtaosan nykyisestä vakuutuskannasta ja työssä olevien eläkkeistä.
Vuosikymmenen loppupuolella siirryttäisiin avoimeen kilpailuun.
Tuumaustauon jälkeen uusi yritys?
KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen toivoo, että osapuolet jatkaisivat yhteisen ratkaisun hakemista tuumaustauon jälkeen.
– Jatko on täysin auki. Jokainen taho miettii omalla tahollaan, kuinka tästä voidaan jatkaa eteenpäin. Me KT:ssä pidämme yllä ajatusta, että eläkejärjestelmien yhdistämisen hanketta ei haudattaisi, Jalonen sanoo.
Jalosen mielestä tuumaustako tuli todennäköisesti tarpeeseen. Hän ei osaa vielä sanoa, millaiset edellytykset jatkolle on.
– Eläkejärjestelmien etuudet on jo käytännössä yhdenmukaistettu ja yleinen lainsäädäntö koskee tässä kaikkia, oli kyse sitten kunnista, valtiosta tai yksityisestä puolesta. Miksi siis pitää yllä erilaisia eläkejärjestelmiä?
Jalonen muistuttaa, että kuntatyönantajien eläkemaksu on nykyään neljä prosenttiyksikköä yksityisiä kalliimpi.
Hän pohtii, että jos ja kun yhteisiin neuvotteluihin päätetään palata, olisi vaikea kuvitella liikkeelle lähtöä täysin puhtaalta pöydältä.
– Meillä on kaikki palikat olemassa. Jos vain tahtoa riittää, yhteinen ratkaisu löydetään.
Helsingin Sanomien haastattelussa EK:ta edustanut Ilkka Oksala kommentoi keskusliiton näkemyksiä sanomalla, ettei EK voinut vakuuttua siitä, etteikö yksityinen eläkejärjestelmä olisi muuttunut kompromissiesityksessä kunnallisen maksumieheksi.
